Koemelontoja Porvoon mitalla

Ruovikossa suhisee. Sukulaisten korkea mela.

Lapsenlapseni asuu Porvoossa ja halusin viedä hänet isänsä kanssa vesille. Kysyin ja sain luvan käyttää Kanotklubben Wikingin tukikohtaa Porvoonjoella.Pienellä paikkakunnalla sana kiertää ja minuun otti yhteyttä Mats Vuorenjuuri. Hän kertoi tehneensä kanootin ja toivoi että olisin koemelonut sitä ja antanut kommentteja.

Odotin jotain omatekemää pullukkaa, josta pitäisi puhua kauniisti. Kun kaarsin Wikingin parkkipaikalle, oli siellä auton katolla sulavalinjainen, vihreä kanootti. Auton ovessa luki Nordic Craft. Silloin muistin, että olin Lauttasaaressa, edellisessä Uivassa venenäyttelyssä ihastellut porvoolaispoikien tekemiä puisia, pieniä purje- ja soutuveneitä.

Ei ollut pullukka. Kanootti on huolellista käsityötä ja kaiken lisäksi tuntui kevyeltä, kun kannoimme sen laiturille. Kanootti, Frelsi Tveir, on kaksikko. Mats ehdottaa, että melon etupenkiltä väärin päin, koska runko on symmetrinen, ja hänellä on antaa vesitankki keulaan tasapainottamaan menoa.

Minulla on mukana oma ethafoam solumuovilevystä tekemäni satulajakkara polviasennossa melontaan. Saan sen sijoitettua keskelle venettä ja tarvittaessa vielä lähelle parrasta. Silloin voin meloa toinen parras liki vesirajassa. 

Nordic Craft on mukana Lauttasaaressa, Uivassa venenäyttelyssä  18.-21.8

 

Tämä yksilö oli jo myyty. Ostajapariskunta halusi luotettavan ja hyväkulkuisen kanootin. Frelsi Tveir on islantia. Frelsi on vapaus, Tveir kaksikko.

Frelsissä on jotain ikiaikaista tunnelmaa. Olen itse hakenut kanooteissani nopeutta, keveyttä ja helppokulkuisuutta. Frelsi rauhoitti minut ymmärtämään, että on muunkinlaista melontaa. Rauhallista, äänetöntä ja helposti lipuvaa maisemien kokemista.

 

Kanootista näki, että sen on tehnyt venepuuseppä. Hienosti valitut materiaalit ja tinkimätön työn laatu.

Melonnan jälkeen keskustelimme Matsin kanssa pitkään kanootin filosfiasta. Koitin antaa hyviä kommentteja kanootin kehittämiseen.

Kanootin ostaja saa uskomattoman sielukkaan tuotteen. 

Tulee mieleen, että Sulkavan soutujen kannattaisi vähän keventää sääntöjä, niin Suomeen alkaisi tulla hienoja, nopeita puuveneitä. 

Odotan innolla seuraavia versioita.

 

Koemelonnat jatkuivat. Pääsin kokeilemaan Katjan Novacraftia, jonka tumma sisusta teki minuun vaikutuksen. MArkku taas lähti vesille minun Northstar Trilliumilla. Tarjolla oli myös Wikingin uutuus, Kolibri.

Katja ja Markku pääsivät kokeilemaan minun Kolibri XL -uutuutta. Yllätyin, kuinka hyviä solo-tekniikoita molemmat hallitsivat. En tultu kysyneeksi, kenen opissa ovat olleet. Hienoa avokanoottikulttuuria Wikingissä!

Sade lakkasi ja perhekin pääsi vesille. 

Kiitos Wikingit vieraanvaraisuudesta.

 

Off-Road -melonnan äänenkannattaja.