Olen kuivapukujen äänenkannattaja, oli harrastus vesillä mikä tahansa. Tämän molskahduksen jälkeen jopa pääni oli kuiva. Pukuun kuuluva erillinen neopren-huppu toimi hyvin. Kuva: Timo Ripatti, www.leuku.fi |
Henryn kanootti juuttuu puroon poikittain. Palaan rantaan mennäkseni auttamaan. Astun kanootista lumiselle mättäälle. Kun ponnistan itseni pois kanootista, mätäs pettää ja vajoan nivusia myöten soistuneeseen rantaan. Hämmästyn, kun en kastunutkaan. Minulla on ensimmäistä kertaa Ursuitin välikuivapuku päällä.
Kanoottiliike Welhonpesä myi minulle ensimmäisen välikuivapukuni. ”Viranomaiset käyttää näitä, kun ne ajaa moottorikelkalla soilla kelirikkoaikaan. Jos kelkkamies sattuu plutaamaan, tarkenee välikuivapuvun ansiosta palata kotiin. Eikä ajaessa tule hiki, kun voi säätää vaatetusta puvun päälle.” Sanoo Welhonpesän Juhani Holmi
No, siinä sen kuulin. Vaatetusta voi säätää kelin mukaan, eikä minun tarvitse riisua välikuivapukua sen vuoksi. Ja jos plutaa, pysyy kroppa ja alimmat vaatteet kuivana.
Varusteet, kun jokiveden lämpötila on vajaat kymmenen astetta ja ilma kuutisentoista astetta. Snakeriver, Yukon. |
Kuivapuku vähentää
retkivaatteiden tarvetta.
Koska puku pitää minut kuivana, en tarvitse varavaatteita kastumisen vuoksi. Pitkilläkin retkillä minulla on vain kaksi vaatekertaa. Toinen vaatekerta on melontaan ja toinen leiriin. Villa on tähän käyttöön hyvä. Kun alusvaatteita tuulettaa yön yli, voi ne taas aamulla vetäistä päälle. Heh, joo, tietysti alimpana on alushousut, joita vaihdan ja pesen tarpeen mukaan.
Melonnan ohjaajille ja kouluttajille kuivapuku taitaa jo olla itsestäänselvyys. Kun vedän ryhmää, tiedän, että kuivapuvun ansiosta toimintakykyni säilyy pitkään, jos ryhmässä menee jotain pieleen. Silti välikuivapuku on samanlainen turvaväline kuin melontaliivit. Molemmat varusteet puen aina päälle, mutta ne tulevat tarpeeseen hyvin harvoin. Olen niin tottunut välikuivapukuun, että joskus, kun lähden vesille ilman pukua, on epävarma olo. Jotain puuttuu.
Välikuivapuku opetti minut
pukeutumaan melontakelin mukaan
Kuivapuvun kanssa ei pidä seistä soralla. Hiekkaa ei saa päästää hiertämään pukua jalan alta. Lähdössä melomaan Suomenlahden poikki Tallinnaan, varmaan olin vähän hermona. |
Merivesi on aina sen verran viileää, että kuivapuvusta on tullut minulle vakiovaate aina melonessa paitsi ehkä ihan keskikesällä. Kesällä melon vain kevyet kuorivaatteet välipuvun suojana, joskus en peitä yläosaa mitenkään. Melon 500-1000 kilometriä vuodessa, Ursuitin välikuivapuku kestää minulla noin viisi vuotta. Kun puku alkaa vuotaa tai tulee muita kulumia, lähetän puvun Ursuitille huoltoon. Huollon jälkeen puku on kuin uusi.
Kuivapuvusta kannattaa pitää huolta. Huuhtelen sen makealla vedellä, varsinkin jos olen kastellut sen merivedessä. Mansetteihin laitan talkkia ja vetoketjuihin silikonia. Säilytän puvun henkarissa vetoketjut suljettuna.
Koulutustilanteissa oppilailla ei välttämättä ole kuivapukuja, mutta heillä on vaihtovaatteet. Kouluttaja puuhaa koko päivän samoissa kamppeissa. |
Kuivapuku on minulle välttämätön
työkalu melonnan koulutuksissa
Syyskuussa Cherbourgissa oli vielä lämmin, ja todella huomasin, kuinka kevytkin tuuli viilensi pukua. |
Tingin Ursuitilta ja Welhonpesältä Ursuitin uutuuden Gemino Venturen. Puku on kaksiosainen, aktiiviseen vesillä liikkumiseen suunniteltu kuivapuku, jota pidetään kaiken muun vaatetuksen päällä. Geminon ylä- ja alaosat yhdistetään vyötärön ympäri kulkevalla vetoketjulla. Koska puku on kasiosainen, on materiaalit voitu valita vapaammin. Housut ovat tukevat ja mm. polvista ja takamuksesta vahvistettu. Yläosa on taas kevyt, anorakkimainen ja hyvin hengittävä.
Välikuivapuvun jälkeen täysi kuivapuku tuntuu tavallaan vieläkin yksinkertaisemmalta asulta. Silti taitaa käydä niin, että retkillä ne ovat molemmat matkassa. |
Kuivapuku on minulle uusi tuttavuus
välikuivapuvun sijaan
Kuivapuku toimi EPP-melonnoissa loistavasti. Se päällä oli helppo puljata ja kahlata vedessä. Kun tulin takaisin kanoottiin, ei ollut samaa märkien vaatteiden tunnetta kuin välikuivapuvun kanssa. Kuivapuku päällimmäisenä on märkään puuhaan aito työkalu, enemmän kuin turvaväline.
Olen nyt kokeillut kuivapukua pitkin syksyä ja alkutalvea. Aloitin vuoden 2016 melontakauden seitsemän asteen pakkasessa ja kohtalaisessa pohjoistuulessa. Olin pukenut Geminon alle reilusti vaatetta, silti jaksoin hyvin meloa. Ei tullut hiki, vaan oli aika normi olo.
Kuva otettiin kameralla, joka valottaa kahdeksan ruutua sekunnissa. Kaaduin laiturilta selkä edellä noin senttiseen jäähän. Kypärä oli tarpeen. Kiitos kuvasta valokuvaaja Timo Ripatille, www.leuku.fi |
Kuivapuku on melko hintava investointi, silti se on ehdottomasti hintansa väärti. Kun lähden vesille puku palkitsee joka kerta mielenrauhana. Retkimelonnan turvaksi avokanoottimelojalle riittää välikuivapuku. Melontaurani alussa minulla oli erikseen kuivasäkki, jossa oli pukeutumisjärjestyksessä koko vaihtovaatekerta. Kun avasin säkin, ensimmäisenä oli tietysti froteepyyhe. Silti pidän kuivat vaatteet mieluummin päälläni kuin repussa.
Kuivapuvun pelastavat ominaisuudet
on kokeiltu avannossa kovalla pakkasella
En voi sanoa olevani turvavälinefriikki. Mutta jos on olemassa väline, joka tekee minusta turvallisemman vesillä liikkujan, hankin sen varmasti. Sekä kuivapuku että välikuivapuku ovat helppo pukea päälle ja mukavat käyttää.
Suosittelen vilpittömästi, olit sitten
meloja, kalastaja, pilkkijä tai retkiluistelija,
hanki itsellesi kuivapuku.
Off-Road -melonnan äänenkannattaja.