Suomenlahtea ei ole aikaisemmin ylitetty avokanootilla - no nyt on.
![]() | ||
Get Garmin data from here |
Vaikka kaikkea on tullut tehtyä,
niin tätä ylitystä pitää vähän sulatella.
niin tätä ylitystä pitää vähän sulatella.
Suomenlahden yli olisi voinut meloa avokanootilla jo vuosia sitten.
On tästä puhuttu silloin tällöin, kun Viron itsenäistyttyä rutiininomaiset ylitykset kajakeilla alkoivat.
Kanoottien synnyinmaassa Kanadassa on järviä, jossa selät on isompia kuin Suomenlahti ja niiden yli on varmasti melottu. Suomessa melomme inkkarillla koskissa, joiden aallot vastaavat Suomenlahden aallokkoa kovalla tuulella. On tietysti henkisesti raskaampaa meloa aallokossa, kun rantaa ei näy. Koskien aallokko ei jatku tuntikausia.
Virosta on tultu Suomeen Neuvostoliiton aikana milloin milläkin kelluvalla joko päätyen Sipoon saaristoon tai parhaassa tapauksessa Siperiaan.
Varusteet ovat parantuneet, mutta oleellisin muutos on tapahtunut sääennusteissa. Dataa kerätään tehokkaammin kuin ennen ja sitä voidaan käsitellä tehokkailla tietokoneilla paremmin kuin ennen.
Vuonna 1993, kun oma melonturani alkoi, maksoi neljän megan muistikortti 15 000 markkaa, tämän päivän rahassa 3400 euroa. Nyt saa neljä megaa neljällä sentillä!
Meille oli oleellista tietää luotettavasti tuuliennuste ylityspäivälle. Itseasiassa varmistimme vielä aamulla, että ennuste päti. Meille riitti tieto seuraavsta 12 tunnista. Sen perusteella teimme lopullisen lähtöpäätöksen.
Sitten piti vaan meloa.
Off-Road -melonnan äänenkannattaja.
Huoltopaatissa oli varmaan mobiilit mukana ja käytössä. Toimiko yhteydet koko matkan (esim. elisa/elisa ee)? J:n kanssa oli tuosta puhetta etukäteen..
VastaaPoista/man
Meillä oli kännyt mukana kanootissakin, mutta ilman virtaa. Säästeltiin akkuja rannan kuvioihin. Turvaveneessä oli puhelin, ihan keskeltä kuvan lähetys ei onnistunut, mutta Naissaaren luona toimi.
PoistaKaikilta meloen Suomenlahden ylittäneiltä ei sopivan sääikkunan löytyminen ole onnistunut yhtä hyvin kuin teillä nyt, esimerkkinä Eva-Lotta Backman-Winquistin kertomus kesältä 2007: "Tur och retur med lite tur" (http://goo.gl/MkzBn). Millaisen riskianalyysin teitte ennen retkeä, millaisiin tilanteisiin varauduitte? Näistä pohdiskeluistanne olisivat kiinnostuneita kaikki, jotka ovat joskus haaveilleet Suomenlahden ylityksestä jollain melottavalla kulkuneuvolla.
VastaaPoistaHei Perry, kiitos mielenkiinnosta. Eeva-Lotan jutun olin lukenut ja analysoinut. Oleellista oli lähteä luotettavien kumppaneiden kanssa hankkeeseen, havaita sopiva sääaukko ja valita oikea kanootti. Olen purjehtinut n. 30 000 mpk, josta aluksen päällikkönä 25 000 mpk, mm. kaksi Atlantin ylitystä, toinen ylempää Golf-virtaa ja vallitsevia tuulia vastaan ja toinen etelämpää avotuulessa Kanarialta Karibialle. Avokanootilla olen melonut runsaat 15 000 km mm. Suomen rannikon ainoana melojana, joka on suorittanut matkan inkkarilla. Tästä riskipuolesta tulee toivottavasti juttu aikanaan Vene-lehteen. Meillä oli saattovene, jonka apua emme tarvinneet. Silti en seuraavallakaan kerralla lähtisi ilman kunnollista saattovenettä ja sen osaavaa kipparia.
VastaaPoistaTere. Aikamoista touhua, saattovene oli ihan hyvä juttu.
VastaaPoistaJos teillä ei vielä ole, niin toimittaa oheisen kuvan mukaiset Helsinki-Tallinn -tarrat teille. Niitä on vielä varastossa.
-h-
https://picasaweb.google.com/105553492931887464285/SuomenRannikonMelonta2013
Hei Tommi, ilman muuta olemme kiinnostuneet tarroista, onko kolme liikaa? Saadaan kummallekin yksi melaan ja seuran kanoottiin yksi. Itseasiassa tuo tunnus on minun suunnittelemani jokunen vuosi sitten. Saatko pantua postiin: Jaakko Mäkikylä, Merimiehenkatu 23 A 19, 00150 Helsinki 15. Jos on jotainkuluja, pane tilinumero. Jaakko
VastaaPoistaMoi. Pertti P vetää tänävuonna Tallinnan melonnan ja tarrat ovat hänellä. Hän lupasi lähettää tarrat sinulle.
VastaaPoista