2024/03/18

Melakuume pahenee

Höylänlastuja koko kuvan täydeltä.

Jos haluat katsoa kuvia tarkemmin, niin kuvaa klikkaamalla
näet sen suurempana Google-kuvissa.

Melan pitää olla sellainen,
ettei sitä kaupasta saa.

Nyt tuli mieleen tehdä epäsymmetrinen lapa melaan. Haluan isolapaisen saukonhäntämelan, jolla voin fiilistellä äänettömästi. Veto on Indian stroke. Siinä mela palautetaan uuteen vetoon veden alla. Mutta, mutta...

Kaaviokuvapari, jossa soolomeloja palauttaa melan veden alla kääntäen melan lavan sisäkautta uuteen vetoon.

Mela palautetaan veden alla niin,
että lavan painepuoli ei vaihdu.

Lavan poikkileikkaus on kuin lentokoneen siipi. Etureuna kaareva, takareuna terävä.

Melan lapa voi tällöin olla toispuoleinen kuin lentokoneen siipi.
Uskon, että se palautuu helposti ja äänettömästi.
Tuossa kuvassa paksuus on liioiteltu.


Höyläten ja viilaten.

Kuvapari, sormikaskäsi pitää kahvikuppia, pöydällä joku vaate ja puupala. Alakuvassa Grönlantilaismelan mittapiirroos ja paperilla jono liimatahroja. Kuvan oikeassa reunassa kiiltää metallinen hienophampainan käsisahan terä.

Yläkuvassa mela-aihio kahden tekijän höyläpenkillä. Toisella puolella Pasi kiinnittää ruuvipuristimilla omaa mela-aihiotaan.

Melani aihio on liimattu yhteen
kolmesta tiukkasyisestä mäntyrimasta.

Kaksiosaisen kurssin ensimmäisellä viikonlopulla on laminoitu mela-aihio yhdistämällä eri puulajeja tai huomioimalla palikoiden syiden suunta. Tarkoitus on saada vahvempi ja samalla kevyempi rakenne kuin yhdestä puusta veistämällä.

En ehtinyt mukaan liimausviikonloppuun. Opettajamme Juho Paaso teki ystävällisesti minulle toiveitteni mukaisen aihion. 
 
Meloissa käytettiin seuraavia puulajeja: Mänty, Kuusi TAI Tervaleppä ja Valkotammi. 
 
Kuusi kevein materiaali, kohtuu vahva mutta hieman herkkä kolhuille. Mänty on hyvä peruskestävä puulaji, usein myös painavampi kuin kuusi, mutta mekaanin kestävyys paras. Tervaleppä on ominaisuuksiltaan jossain Kuusen ja Männyn välimaastossa, ehkä lähempänä Mäntyä kestävyyden suhteen. Valkotammea käytettiin melan lapojen kärkien syrjien vahvikkeina, varsinkin jos melan lapojen poskipalat oli tehty kuusesta! 
 
Kaikki paitsi Valkotammi olivat kotimaista puuta. Valkotammi on kierrätettyä jämäpuuta paikallisesta puusepänliikkeestä.
 
Liimana käyettiin Wurthin "PUR-Liimaa"  jonka kosteusrasitusluokka on D4 -luokkaa. 

 

Kolme ruutukuvaa, joissa mitataan ja piirretään apuviivoja mela-aihioihin. Isossa kuvassa Juho pitää yhteisluentoa ja näyttää, kuinka mittaviivat syntyvät. Juhon käsittelemän aihion vieressä on höyläpenkillä valmis grönlantillaosmela.
 
Mitä huolellisemmin tekee mittaviivat,
sitä helpompi on muotoilu jatkossa.

Yläkuvassa lastukasa, vasemmalla alhaalla kavahöylä ja oikealla Stanleun tasohöylä, puinen pieni nikkarinhöylä ja taaempana ruuvipuristimia.

Höylät ovat hyvin inhimillisiä.
Niitä pitää kohdella hyvin, niin silloin ne lastuavat kevyesti.
Höylä pitäisi aina laittaa pöydälle kyljelleen.


Iso kuva: Juho näyttää koko ryhmälle, kuinka kavahöylää käytetään. Kolme ruutukuvaa, joissa Juho näyttää tehokasta, koko kropalla tapahtuvaa höyläämistä. Keskimmäisessä kuvassa näkyy melan lavassa eri puulajien muodostamia raitoja.

Alkuun tuntuu siltä, että mela ei edisty lainkaan,
mutta yllättävän nopeasti alkaa oikea mela löytyä kalikasta.
Juho näyttää, kuinka höylää pitää työntää koko kropalla.
Sama tekniikka kuin meloessa.   


Epäkeskomelani edistyy. Kun melan lapa on toispuoleinen, niin kokeilen myös toispuoleista kahvaa, se tuntuu hyvältä. Aika näyttää, kuinka prototyyppini käyttäytyy vedessä. 
 
Tämän kurssin hienous on, että opin puun ja työkalujen käsittelyä, mutta voin silti vapaasti viritellä melaani. 
 
Seuraavan kurssin mela on jo suunnitteilla. 

 

Juho luennoi melojen pintakäsittelystä. Etualalla kolme melaa, joista yhdessä tervavalumia.

 

Peltisen vernissapurkin kuva

Lopuksi Juho kertoi laajasti eri pintakäsittelyistäLähinnä suositeltavia ovat pellavaöljy ja kiinanpuuöljy. Ne muuten vaativat UV-valoa kuivuakseen. Terva ei toimi, kun se on käden kanssa kosketuksessa. Huippu on Le Tonkinois Vernis, ranskalainen perinteinen lakka. Kuvaa klikkaamalla pääset Kymin Palokärki -kauppaan, joka myy Tokinoisia.  
  

Ryhmäkuva melan tekijöistä. Jokaisella oma mela kädessä. Etualalla kyykyssä opettajamme.

Komeita meloja syntyi taas. Siis pitää muistaa, että olemme melojia eri puolilta Etelä-Suomea. Juho Paaso teki meistä melataitajia.  


Päivä- ja iltakuva majapaikkamme maisemasta sälekaihtimien läpi kuvattuna. Etualalla parkkipaikka, taustalla kohtalaisen uusia, vaaleita asumislaatikoita. Metsää ei juuri näy, lehdettömiä risupuita. Voisi olla missä tahansa.


Sisäkuva, valkoisen oloinen keittiö, pieni ruokapöytä, sohva ja telkkari.

Majapaikka, SPOT Apartments, löytyi  opiston naapurista.
Kävellen 600 metriä. Huoneistossa oli kolme kahden
hengen makuuhuonetta.
 
Kuvaa klikkaamalla pääset toiseen juttuun Puumelaa synnyttämässä  >>>
Korppi-tunnus ja sen alla Off Road Paddler, Paddler punaisella ja sen alla teksti Sinne päin.


2024/03/04

Räntää ja sulaa helmikuussa.

Mitä aikaisemmin melontakauden aloittaa,
sitä lämpöisemmältä kesä tuntuu.
Kauden alkuun haluamme Timon kanssa kerätä mahdollisimman paljon kilometrejä. Mennään sinne, mistä löytyy sulaa. 

Ylempi kuva: punvalkoinen kajakki hangella, Timo seisoo kanootin keulan puolella vetonaru kädessä keltaisessa kuivapuvussa. Alempi kuva: räntäluminen kanootti ison kuusen juurella joen rannassa.

Mustionjoen rantaan ei vielä pääse autolla. Hanki pettää joka toisella askeleella. Kanootin vetäminen rantaan käy kuntoilusta. Räntää sataa valtavina, kaiken kastelevina hiutaleina. Räntäsade tekee maisemasta ainutkertaisen. Joki on reilusti tulvassa.

Kanootin luminen keula osoittaa harmaaseen puistomaiseen jokimaisemaan.

Tulvaveden saartamat puut heijastuvat tyynestä joen pinnasta. Ilmassa isoja räntälaikkuja.

Jokirannan lehdettömiä puita. Hiljainen, vaaleanharmaa räntämaisema.

Rannan lumiset pellot jatkuvat jokeen. Timo onpysähtynyt rantaan katselemaan peltomaisemaa.

Vaikka tarkoitus on meloa kilometrejä, pysähdymme vähän väliä kuuntelemaan hiljaisuutta ja ihailemaan maiseman harmaan sävyjä. Vastavirta antaa kunnon vastuksen. Melomme silti useamman kerran avointa maisemaa molempiin suuntiin.

Kajakki lipuu kohti kuvaajaa, Timon mela on kajakin päällä poikittain. Harmaan maiseman väriläiskä on Timon keltainen kuivapuku.

Kartta Mustionjoelta. Jokeen merkitty kolmen kilometrin osuus, jota meloimme. Lisäksi merkitty, mihin jätimme auton ja mistä menimme vesille.

Jokea on auki kolme kilometriä. Päsaträsket on vielä osin jäässä. Emme laske Junkarsborgin nivaa alas. Virta on sen verran voimakas, että kanootit pitäisi raahata paksun ja upottavan lumen läpi takaisin ylävirtaan.

Höyryinen saunan sisäkuva valkoisista muoviämpäreistä, pesuvadeista ja löylykuupasta saunan lauteilla.

Särkisalon sauna lämmittää rännän kastelemissa hansikkaissa ja melontatossuissa paleltuneet sormet ja varpaat. Pitää kehittää rännän kestävät varusteet.

Illalla olemme Timon kanssa samaa mieltä, että räntäsade, tyyni ja Mustionjoen hiljaisuus kruunasivat melontakauden avauksen.  

Linkki: Home ja etuvasemmalle ylös
Off Road Paddler -etusivu
INdex ja nuoli oikealle ylös
Offrd -hakemisto

 Korppi-tunnus ja sen alla Off Road Paddler, Paddler punaisella ja sen alla teksti Sinne päin.

Meloja hakee sulaa vaikka kissan persiistä.

Hanko on varma sula paikka. Löytyi vielä houkutteleva kohde: Kattrumpan.

Sumuinen ranta. Punainen kanootti ja sen takana ruskea kanootti mustan auton aktolla. Etualalla Timo levittelee värikkäitä varusteitaan.
Jos haluat nähdä blogin kuvat suurempana,
löydät ne Google-kuvista kuvaa klikkaamalla.

Hangon uimarannan itäpuolella oleva Neljän tuulen tupa on kiinni, mutta se on hyvä paikka autolle ja melontaan lähtöön. Tänään ei sada, mutta tiheä sumu ja tyyni jatkuu.

Jäälohkaeiden påeittämä ranta. Sumu peittää maiseman merelle.

 Vesille meno ahtojäiden yli. Timon tyylinäyte.

Kanootin keula laajakulmakuvassa. Keulan edessä, sumusta erottuu juuri ja juuri edellä melovan Timon kajakki.

Timo punavalkoisella kajakillaan poseeraa jäälohkareen takana. Horisontti peittyy sumuun.

Luminen luoto, jossa pari käkkärämäntyä. Sumuinen maisema. Luodon yllä lentää joutsenia.

Kattrumpan, ympyriäisen lahden suu. Rantojen mökit eivät kutsu rantautumaan. Käännyimme täältä takaisin.


 Hiljaisuus.

Kartta, jossa näkyy reittimme rantaa seuraten Kattrumpan-lahdelle. Alueella on usea luonnonsuojelualue.

Rantautuminen tällä alueella on hankalaa. Jos ei ole mökkejä, niin on luonnonsuojelualuetta. Koetan etsiä Hangon nettisivuilta, mitkä ovat alueella melonnan rajoitukset. En löydä. Ainakaan lintujen pesimäaikaan en menisi. Nyt näimme talvehtivia joutsenia. Laskujemme mukaan 60 valkokaulaa.

Linkki: Home ja etuvasemmalle ylös
Off Road Paddler -etusivu
INdex ja nuoli oikealle ylös
Offrd -hakemisto

 Korppi-tunnus ja sen alla Off Road Paddler, Paddler punaisella ja sen alla teksti Sinne päin.

Melojan maha putoaa.

Kuvakollaasi. Ylhäällä Mokkis Stop-In Grill -kyltti. Vasemmalla Porilainen kurkistaa paperien välistä. Oikealla alhaalla ulkokuva punaisesta grilli-rakennuksesta.
Jos haluat nähdä kuvat suurempana,
löydät ne Google-kuvista kuvaa klikkaamalla.

Minulle tulee usein nälkä yhtäkkiä. Se tuntuu siltä kuin maha putoaisi pois. 

Hanko on nälkäiselle yllättävän kuollut paikka talvella. Kiertelemme keskustaa ja koitamme löytää ruokapaikkaa. Huoltoasemat ovat automaattiasemia ja yhtään kahvilaa emme löydä. Mokkis pelastaa Hangon maineen.  

Googlemaps kaivaa esiin perinteisen grillipaikan. Tarjolla on minulle yllätys, perinteinen Porilainen kaikilla mausteilla ja ystävällisellä palvelulla. 

Lämmin suositus Mokkis Stop-in Grilli >>>

Linkki: Home ja etuvasemmalle ylös
Off Road Paddler -etusivu
INdex ja nuoli oikealle ylös
Offrd -hakemisto

 Korppi-tunnus ja sen alla Off Road Paddler, Paddler punaisella ja sen alla teksti Sinne päin.

Lohipastrami tuliaisena avaa melojan kodin oven.

Kollasi esittelee Siuntion Savustamon tienvarsikaupan.

Vaimoni Riitta tietää, että palaan rantatie viisykköstä ja osaa odottaa, että tuon tuliaisiksi Siuntion savustamon lohipastramipaloja. Timo ostaa savulohta.

Paikka näyttää mopokorjaamolta, mutta osaava kulkija tietää poiketa. Inkoon suunnasta tien oikealla puolella puolisen kilometriä ennen Siuntion risteystä.

Varma kalapaikka, joka on palvellut jo vuosia. 

Siuntion Savustamo >>> 


Sulan veden epilogi.
Mustionjoki ja Hanko ovat olleet varmoja sulapaikkoja keskitalven helppoon melontaan. Helsingistä ajaa Salontie 182:n kohdalle tunnissa (80 km). Hankoon, Neljän tuulen tuvan rantaan menee tunti ja kolme varttia (150 km). 
 
Hangon ranta on suojainen pohjoisen puoleisilla tuulilla. Mustionjoelle ja Hankoon ehtii tehdä retken päivänvalolla. Helmikuun alussa päivän pituus on kahdeksan tuntia ja kuun lopussa jo 10 h 30 m. 

Linkki: Home ja etuvasemmalle ylös
Off Road Paddler -etusivu
INdex ja nuoli oikealle ylös
Offrd -hakemisto

 Korppi-tunnus ja sen alla Off Road Paddler, Paddler punaisella ja sen alla teksti Sinne päin.

2024/02/26

Tajuttomia pelastuksia Meriturvassa

 

Tajutonta esittävä melojaa kannatellaan liivien varassa kahden kanootin yli asetetulla melalla.
Tajuton Emppu kuljetetaan turvaan kanoottien välissä liivien alle pujotetun melan tukemana.
Mustavalkoisella slingillä hallitaan kanoottien etäisyyttä.
Ei ollut klikkiotsikko blogissa vaan kyseisen tekniikan Maailman Ensi-Ilta.

Kajakkimelojat saivat ohjaajaltaan harjoituksen kuljettaa tajutonta. Me inkkaristit mietimme hetken ja kokeilimme tuota mela liivien alla tuentaa. Tajuton Emppi oli sitä mieltä, että asento oli yllättävän hyvä. Meloessa en tukenut melaa kädellä, vaan tuin sitä paikoillaan jalalla. Kokeile.

Kypäräpäinen meloja kelluu vedessä kahdesta kanootista käsillä kiinni pitäen.
Off Road Paddler nauttii Meriturvan keikkualtaasta.
Kiitos Hiipun aktiivisille avokanotisteille.

Kuvasta löytyy ainakin yksi virhe. Sen lisäksi, että upouusi Ursuitin MPS-puku kehi melojalle uuden intiaaninimen: Mies-Jolta-Ei-Unohdu-Kuivapuvun-Vetoketju-Auki-Toista-Kertaa

Altaan reunatauolla unohtui vetää vetoketju uudelleen kiinni. Vedessä se ei enää onnistunut, kun kuivapuvun päällä oli sekä pelastusliivit että päällimmäisenä nailon-anorakki, jonka tarkoitus on helpottaa kiipeämistä vedestä takaisin kanoottiin.

Itseasiassa vettä tuli aika kohtuudella. Tietysti vaatteet kastuivat. Ja kuvan virhe: kypärä on, mutta ei melontaliivejä! Ne tietysti unohtuivat, kun piti kiivetä altaasta ja sulkea vetoketju. Tässä tapauksessa oli hyvä asia, ettei puvusta poistettu turhaa ilmaa. Sen verran uuden puvun kaulus on tiivis, että puvun sisällä oleva ilma kellutti varmaa melontaliivin 50 N verran.

 

Kuvaparissa kajakki ja kanootti. Meloja on vedessä, kajakisti pitää kiinni kanootista.
Emilia neuvoo oikeaa otetta, jotta melojalle jää tilaa nousta kanoottiin.

Kokeiltiin sekatekniikoita. Inkkari pelastaa kajakin ja kajakki pelastaa inkkarin. Eihän sitä koskaan tiedä, mihin tilanteeseen vesillä joutuu.

Loppuun vielä kaksi reskutus videota. Yksin takaisin kanoottiin vastapainon avulla ja toinen video jossa Emppu kiipeää kanoottiin ja kajakisti tukee.

Meriturvan altaan metrinen aallokko haittasi suorituksia yllättävän vähän.



Kannotin keula, vasemmalla puolella meloja vedessä äyskäröi kanoottia tyhjäksi, iokealla puolella on keltainen säkki vastapainona.

Kuvassa näkyvän keltaisen säkin on tarkoitus toimia vastapainona, kun meloja nousee toiiselta puolelta kanoottiin. Säkin pitäisi olla ripustettuylemmäksi, mieluummin jo nyt kokonaan veden pinnan yläpuolella. Koska säkissä on vettä, niin vedessä sen vastapaino-ominaisuus on nolla.



P.S. Juttelin Kari Hellströmin kanssa. Hänen kauttaan sovitaan Meriturvan käynnit. Kannattaa olla liikkeellä hyvissä ajoin. Kari sitoo omaa aikaansa tähän ja hän toivoo, että saisi järjestettyä tiiviitä päiviä. Yksi sessio on neljän tunnin pituinen ja niitä mahtuu päivään kaksi.