 |
| Tämän blogin kuvat ovat satunnaisia melakuvia valmistajien sivuilta. |
Minulta kysytään usein apua melan valintaan. Kokosin tähän omat melatiedon perusteet. Toivottavasti tästä on apua.
Osta oikean mittainen mela.
Tämä käsivarren mitta on minulla ollut toimiva ohje sileän veden melontaan. Virtaan ja isoon aallokkoon varteen 10-15 cm lisää.
Kannattaa ostaa kaksi melaa, vaikka meloisit yksin. Ja kolme melaa kaksikkoon.
Kun mela karkaa kädestä virrassa tai tuulessa, kanoottia on mahdoton meloa paljain käsin melan luo. Koskessa ilman melaa on virran armoilla. Siinä voi käydä huonosti.
Majavanhäntämela on ongelmaton joka paikan mela retkeilyyn.
Se kannattaa ostaa ensimmäiseksi melaksi. Se sopii sileään veteen ja koskeen.
Muovilapa ja alumiinivarsi on huoleton, kolhuja kestävä mela. Jotta muovilapa olisi riittävän tukeva, jatkuu alumiinivarsi syvälle lapaan. Lavan kara toisaalta vähentää lavan tehoa ja haittaa melan lavan sivusuuntaisia liikkeitä veden alla.
Puinen majavanhäntä on yleensä laminoitu useammasta puun suikaleesta. Eri puulaatuja yhdistämällä saadaan sopivan joustava ja kohtuu kevyt mela. Usein melassa on kärjessä nailonvahvike. Puumelassa on samanlaisissakin meloissa painovaihteluita puun pihkaisuuden mukaan. Kannattaa kokeilla ja valita kevein.
Alapäästään pyöristetty lapa on melalle armeliaampi kivisessä koskessa meloessa.
Koskimela on tukevaa tekoa, lavan kärki on vahvistettu ja t-kahva antaa tukea ja voimaa melan lavan kääntelyyn veden alla.
Saukonhäntämela on sileän ja syvän veden mela. Ensimmäisen melan rinnalle kakkosmelaksi voit ostaa saukonhännän. Pääset heti opettelemaan kahden erilaisen melan tekniikoita. Saukonhäntä on alun perin syntynyt saatavilla olevan puutavaran ehdoilla.
Mela veistettiin erämaassa yhdestä puusta. Leveä lapa oli hauras. Toisaalta tarvittiin silti tehoa melaan, siksi veistettiin lapa pidemmäksi. Hyvin muotoiltu pitkä lapa liikkuu veden alla kevyesti ja toimii äänettömänä apurina metsästäjälle. Itse olen käyttänyt tätä äänetöntä ominaisuutta päästäkseni lähelle luontokappaleita.
Saukonhännän marssivauhti on rauhallinen tai jopa hidasta nautiskelua äänettömästä etenemisestä.Pitkä lapa kulkee syvällä vedessä ja antaa vedolle voimaa. Saukonhännän tahti on verkkainen, se vie kanoottia kolmella vedolla saman kuin majavanhäntä neljällä. Lavalla saa syvässä vedessä ja aallokossa tukevan otteen vedestä. Puuskaisessa tuulessa tehokkaasta lavasta on hyötyä siinäkin.
Moderni saukonhäntä on laminoitu osista, jolloin siinä on usein lasikuitumatto lavan suojana ja nailon vahvistetut lavan reunat.
Kanootin luontainen nopeus on se marssivauhti, jota jaksat ylläpitää kanootissasi pitkiä matkoja. Marssivauhti vaihtelee lähinnä kanootin muotojen ja mukaan.
Marssivauhdin saavuttaminen ja ylläpitäminen edellyttää hyvää rytmiä, nopeita palautuksia ja voimakkaita iskuja, kun melan lapa on kokonaan veden alla.
Ankanjalkamela tuo tehoa melontaan. Kulman ansiosta melan lapa on kohtisuoraan vettä vastaan melan liikkeen voimakkaimmassa vaiheessa. Ankanjalka irtoaa vedestä helposti vedon lopussa. T-kahva tukee melaa vedoissa ja pitää sen kohtisuorassa veden voimaan nähden.
Tällaisella melalla päästään 45-60 iskuun minuutissa. Suurin tehon lisäys tulee nopeasta palautuksesta. Muista, kun mela nousee vedestä, alkaa veden kitka jarruttaa kanoottia. Mitä kauemmin kestää uuden vedon aloitus, sitä enemmän kanootin kulku hidastuu ja sitä enemmän energiaa kuluu vauhdin kiihdyttämiseen uudelleen.
Aloittelijalle muistisääntö: melan logo osoittaa eteenpäin.
Hiilikuituinen ankanjalka voidaan valmistaa hyvin kevyeksi. Keveys nopeuttaa puolen vaihtoa, säästyy voimia tai aikaa.
Huippunopeus pitkässä suorituksessa.
Loiva tuplamutkavarsi lisää hieman tehoa.
Reilusti tuplamutka varsi tehostaa alakäden työskentelyä. Mutka pitää alakäden oikealla kohtaa. Kaaren ansiosta alakäden ote melan varteen on liki kohtisuora.
Lavan muotoilulla on merkitystä. Painepuolen harjanne ja kuoppa sen molemmin puolin tasapainottaa melaa. Mela kulkee vedessä vaappumatta.
Iso lapa antaa tehoa pari tuntia. Jos kyseessä on pitkä matka, niin pienempi lapa ja kovempi tahti on parempi.
Tahtia pitää opetella. Kun kanootin keula alkaa huojua puolelta toiselle tai nöykkii ylös-alas, melot kovempaa kuin osaamasi tekniikka. Jos mela kurlaa tai pitää ääntä, aloitat voimavedon liian aikaisin tai vedät melaa liian pitkälle taakse.
Kun alat väsyä, alakäsi nousee ylemmäs, jolloin käsien välinen vipuvarsi lyhenee ja voimaa kuluu enemmän. Liikuta melaa kaikilla kroppasi lihaksilla.
Melan vetoon kannattaa keskittyä. Yhtenä keväänä lupasin itselleni, että jokainen melan vetoni on täydellinen.
Kokeile.
 |
| Foto Timo Ripatti |
