Kolibrin synty

Minulla on ollut hyvä onni olla mukana uuden kanootin synnyssä. Eikä mikä tahansa kanootti. Kanootti on ensimmäinen suomalainen sarjavalmistukseen suunniteltu yksin melottava avokanootti, lyhyesti C1. Kanootin isä on Ari Holmi Welhonpesästä. Welhonpesä on tuottanut useita hyviä kajakkeja ja jokusen suositun perus- avokanoottimallin.

Olen avokanottimeloja ja lisäksi olen ammatiltani graafinen muotoilija. Sen lisäksi, että olin yksi prototyypin koemeloja ja kommentoija, pääsin mukaan ideoimaan uutukaiselle nimeä ja ilmettä.

Katsellaan vähän kuvia:

Ensi kokeilut prototyypillä.
Kanoottia on helppo meloa, se vaikutti nopealta pieneen kokoonsa nähden,
kulki suoraan ja tarvittaessa kääntyi liki paikoillaan.
Suoraan sanoen kanootti vaikutti liian hyvältä ollakseen totta.

Onneksi talvi oli myöhässä, meille jäi reilusti aikaa kokeilla kanoottia myös merellä.
Säätöpenkki oli tarpeeton, sivupartaaseen kaipasimme viitisen senttiä lisää korkeutta. Muuten Proto vaikutti hyvin valmiilta. Testiryhmä piti jopa kanootin karkeasta ulkoasusta, johon sopi harmaa väritys. Kanootti näytti armeijan kulkuneuvolta.

Kanootti numero 1 ehti Vene-messujen altaalle esittelyyn.
Ennen esittelymelontaa messujen altaalla ryntäsin Stockmannille ja ostin pussillisen Suomenlipputarroja. Tarrat erottuvat juuri ja juuri kanootin keulassa. Made in Finland!

Messujen jälkeen pääsimme kokeilemaan Protoa virrassa.
Tavoite suunittelussa oli, että kanootti toimisi ainakin ykkösen ja kakkosen koskissa.
Vähälumisen talven vuoksi vettä oli joessa niukasti.
Tuli koettua, kuinka hyvin kanootti sieti kiviin kolistelua.
Hyvin kesti. Laminoinnissa käytetty joustava epoksi toimi kuin Royalex,
kanootti liukui pehmeästi myötäillen kivien yli.

Seuraavaksi toin kanootin kotiin ja aloin miettiä sille nimeä.
Nimi syntyi aika helposti: kanootti kulkee vaivattomasti, sen on tarkasti hallittavissa ja menee helposti sinne, minne meloja haluaa sen menevän. Se on kevyt ja eläväinen.
Siitä tuli tietysti Kolibri.

Testing designs on the real thing.

Seuraavaksi lähdin Kolibrilla Vöhandu Maratoniin.
Maraton taitaa olla suurin melontatapahtuma manner-Euroopassa. Tänä vuonna osallistujia oli yli 700.
Vöhandulla melotaan 100 km jokea. Aikaa on 24 tuntia.
Pro-melojat lähtee Vöhanduun kapeilla kilpureilla. Minä lähdin kokeilemaan, kuinka Kolibri toimii pitkäkestoisessa suorituksessa. Sitä retkimelonta on. Kolibri tuntui etukäteen sopivalta Vöhanduun. Kanootilla oli helppo pitää yllä hyvää marssivauhtia ja se oli kevyt kantaa voimalaitosten ohi.
Ei kun matkaan!

Joen virtaama tietysti auttaa melojaa, mutta matkassa on useita maaylityksiä ja jokunen pohjapato lisäämässä haastetta. Lisäksi joella oli paljon muitakin melojia, joita piti väistellä, peesata ja ohitella.
Puolimatkassa olin taittanut ekat 50 km keskinopeudella 7,7 km/t!
Aika hyvin kanootilta, jonka pituus on 13' 6" (412 cm).
Tämä oli kolmas kertani Vöhandulla. Paransin aikaani edellisvuodesta miltei tunnin.
Aika oli 14:32:28,1 ja sijoitus koko porukassa 284. maaliin tulleista 472 joukkueesta.
Suurimmat luokat ovat kajakki ja kanoottikaksikoita, lisäksi on paljon yksikkökajakkeja ja kumiveneitä sekä SUP-lautoja. Kolibri selvisi tästä koitoksesta liput liehuen! Melonnastani voit lukea täältä: (Linkki)

 

Vöhandun jälkeen Kolibria kokeilivat useat melojat eri puolilla Suomea.
Se sai pelkkiä kehuja. Kaiken huippu oli, että kun menin Kolibrilla Jongun Hujaukseen, se ostettiin minulta pois saman tien. Palasin reissulta tyhjällä autolla.
Ari Holmi on suunnitellut useita kajakkeja ja tuntuu tietävän, kuinka syntyy helppokulkuinen inkkari. 

 

Kolibria valmistetaan melojan toivomusten mukaan useista materiaaleista ja jopa ulkoasuun voi vaikuttaa.
Perusmalli on Kuitu/Diolen/Basalt hybridi ja huippuna erilaiset hardcore ja hiilikuitumateriaalit.
Toistaiseksi suunnittelemaani Kolibri –väritys odotti toteutumista.

Lopulta tuttu meloja tilasi Kolibrin design värityksellä.
Hän oli tyytyväinen sekä ulkoasuun että kanoottin.
Kiitos Jukka, kun valitsin pinkin ja panit minulle kuvia.

 

Ajatukseni Kolibrin värityksessä on, että jokainen Kolibri on yksilöllinen, niinkuin on luonnossa.
Voit valita värin, ja silti Kolibrin tunnistaa Kolibriksi ja sinä tunnistat omasi.

Tämän kirjoituksen rehellinen tarkoitus on tarjota hyvä kanootti kaupan. Kohtuuhintaisen ja kestävän perusmallin Kolibreja seurat voisivat ostaa pareittain. Soolomelonta kaksin samanlaisella kalustolla on sekä hauskaa että kehittävää. Kolibri on helppo kanootti aloittelijalle, ja siinä riittää ominaisuuksia osaajallekin.

Pituus: 412cm 13'6 - Leveys: 76cm / 30in
Paino: Kuitu/Diolen/Basalt hybridi, n. 17kg
Myös hardcore runkomateriaaleja löytyy kukkaron mukaan.

Tilaa oma: Welhonpesästä tai kysy Ari Holmilta (welhonpesä at gmail.com). Voit sanoa terveisiä minulta. Kiitos Ari Holmi ja Welhonpesä, on ollut hienoa saada olla mukana tässä hankkeessa. :)

Off-Road -melonnan äänenkannattaja.

Birth of a Kolibri

I was lucky to be part of a birth of a new canoe. And not just any canoe. This is the first ever production model C1 canoe made in Finland. It was designed by Mr Ari Holmi at Welhonpesa company. Welhonpesa is an old paddling company, reseller, importer and they have had their own kayak & C2 production for years here in Finland.

I am open canoe paddler and I am a graphic designer too.This was also my first canoe, which I had the opportunity to design the logo and coloring.

Let's look at some pictures.

First strokes with No Name -canoe.
It was easy to paddle, felt fast to its size, tracked well and turned on a dime.
It felt too good to be true.

We were lucky the winter was late, so we could test the prototype quite thoroughly at sea.
Sliding seat was not needed, mid section felt inch or two too low. Otherwise No Name was very promising. We even liked the robust look and gray colour. It was like an army canoe.

The first production model was introduced at Helsinki Boat Show.
Before the introductory paddle at the the fair's pool I hurried to the Stockmann's department store and bought some Finnish flag stickers to tell the news! You can see the flags at the bow.

After the fair we took No Name to river tests.
It was supposed to handle well in moderate, class I to II rapids.
We had very little snow in Helsinki, so the river was quite dry.
But we had a good chance to see, how the hull materials took the punishment from the stones.
It did well. Beacuse of the flexible epoxy used, it behaved like a Royalex canoe.
It was tough and slid flexibly over the stones.

Next I took the canoe to my home and started thinking a name to this beauty.
It came quite easy: tracks well, goes easily and accurately where you want it to go, is light and lively.
It is Kolibri. Hummingbird written the Finnish way with a K.

Testing designs on the real thing.

Next test was to take Kolibri to the Vohandu Marathon.
The marathon is very close the largest paddling event in the Continental Europe with over 700 competitors.
The task is to paddle 100 km long Vohandu river in the Southern Estonia within 24 hours.
If you are pro, you take long and narrow double kayak. If you want to find out, if the canoe is easy to paddle all day, you take C1 to Vohandu. Kolibri has given me the impression it can keep nice speed with little effort.
I wanted to take this test with Kolibri.

The river helps you, but there are several portages and wiers to slow you down.
After 50 km my average speed moving was 7,7 km/h! That is pretty nice for a 13' 6" (412 cm) canoe.
This was the third time I was in Vohandu and I paddled almost an hour faster than last year.
My time was 14:32:28,1, and overall position was 284 of 472 finished paddlers.
Classes are from canoes to kayaks to rafts and SUPs. Kolibri passed this test with flying colours.

After Vohandu Kolibri was tested by several paddlers in different parts of Finland.
It got good grades every time.
Ari Holmi has designed several kayaks, he seems to know, how to make an easy moving canoe.

Production widened to different materials and skin designs.
From Glas/Diolen/Basalt hybrid to Hardcore Expedition and Carbon tech hulls.
I still waited for my coloring design to the hull been made.

Finally a friend of mine ordered the first Design Kolibri.
He really liked the looks and the behaviour.
Thank you Jukka for choosing pink and sending me nice pictures.

My idea of the Kolibri hand made Colouring is, that every boat is individual.
You can order what colour you like and still the design shows you have a Kolibri.

The purpose of this story of Kolibri is honestly to sell it a lot. With moderate price and tuff materials, clubs should buy Kolibris in pairs. This boat is very easy to novices and still gives a lot to a more experienced paddlers.

Lenght: 412cm 13'6 - Width: 76cm / 30in
Weight: Glas/Diolen/Basalt hybrid, weight. appox. 17kg
Also Hardcore Expedition and Carbon Tech hull

Just order yours from Welhonpesa or contact Ari Holmi (welhonpesä at gmail.com). Say high from me. I thank Ari Holmi & Welhonpesa, it has been very interesting to be part of this process. :)

Off-Road -melonnan äänenkannattaja.
The Voice of Off Road Paddling.

Kanootin varustelu

Kanoottia kannattaa tuunata.

Kanootti ei ole valmis, kun sen kaupasta hakee. Olen jokaiseen kanoottini tehnyt vähintään kiinnityslenkit partaaseen sekä keula- ja perälenkit sellaiseen kalustoon, jota käytän koskessa.

Vakiovarusteisiin kuuluu myös ilmasäkit antamaan lisäkantavuutta, kun olen liikkeellä tyhjällä kanootilla. Jos kanootti kaatuu, saa sen tyhjennettyä vedestä kun sen kääntää ilmasäkkien varassa. Koskessa taas ilmasäkit pitävät kaatuneen kanootin suurimmaksi osaksi veden yläpuolella ja kanootti ei yleensä jää kiviin kiinni.

Tuulipressunkin olen kerran tehnyt. On kaksi koulukuntaa, toinen haluaa koskiin aukkopeitteen ja toinen koulukunta uskoo kanoottiin kiinnitettyihin kelluttaviin säkkeihin ja varusteisiin. Minä kuulun tähän jälkimmäiseen porukkaan.

Kun kanootti kaatuu koskessa, se täyttyy vedellä aukkopeitosta huolimatta. Vedellä täyttynyt, syvällä uiva kanootti tuhoutuu kosken kiviin melko varmasti. Sen lisäksi vettä täynnnä oleva kanootti, jonka tyhjenemistä pressu haittaa, painaa satoja kiloja ja on liki mahdoton pelastettava.

Narulenkit. Kanootin partaaseen kiinnitetty muoviputkella suojatut narulenkit. Lenkkien kautta on pujotettu vireä hihna, jonka alle voi pakata tavaroita.

Vettyykö kuitukanootti, kun partaaseen porataan reikiä? Tätä kysytään usein. Näitä naruja on ollut minulla käytössä yli kymmenen vuotta. Ongelmia ei ole ollut, vaikka kanootteja on säilytetty maapohjaisessa, kosteassa tilassa. Normaalistikin kanoottiin tulee naarmuja, syviäkin, eikä niistä ole imeytynyt vettä rungon kuituihin. Samoin hiilikuitumelat rispaantuvat, mutta vesi ei näytä aiheuttaneen vaurioita. Oletan, että laatukanooteissa käytetty epoksihartsi kestää hyvin vettä.

Tässä tapauksessa alla on ilmasäkki. Ilmasäkin ja hihnojen välissä on säkin pintaa suojaava muovinen hyttysverkko. Linkki rakentamisesta kertovaan kuvasarjaan Google kuvissa >>>

Pelastuslenkki keulaan ja perään.

Linkki kuviin kahdesta eri lenkistä. >>>

Tuulipressun teko. Kun meloin Suomen rannikon - 5 viikon retki - päätin lisätä kanoottiini tuulipressun. Pressun tarkoitus on vähentää tuulen vastusta ja pitää kanootti edes vähän kuivempana pitkien melontaosuuksien aikana. Sade ja melan pirskottama vesi ei juurikaan kerääntynyt kanoottiin.
Merellä aallokko on sen verran loivaa, että merestä ei vettä tullut kanoottiin.

Koskikäyttöön tämä pressu ei pidä riittävästi vettä. Linkki kuvasarjaan >>>

Off Road Paddler -etusivu

Offrd -hakemisto

Off-Road -melonnan äänenkannattaja.

Melontahamppareiden juhlaa Vene-messuilla.

Tuttuja kanoottikauppiaita oli messuilla Welhonpesä ja North-West Import.

 Hamppareiden juhlaa Vene-messuilla.

Tällä kertaa katselin messuja Hamppareiden silmin. North-West Import ja Welhonpesä tarvitsivat osastojensa lähellä olevalla altaalle melontaesityksiä. Hevossaaren hampparit ottivat haasteen vastaan ja talkoilivat erilaisilla kalustoilla melontaa edistäen.

Welhonpesän maailmanuutuus: suomalainen C1 -kanootti.
Kiitos Jussi Pulkkiselle kuvasta.

Esiinnyimme altaalla puolen tunnin sessioissa kaikkineen toistakymmentä kertaa. Esittelimme sekä soolomelontaa että kaksikon pyöritystä. Allas oli matala, puolisen metriä vettä. Ei siinä tehty eskimokäännöksiä. Vauhdikkaammat esitykset keräsivät altaan ympärille sankan joukon katselijoita, meidän esityksiä seurasi paljon pienempi porukka, uskon silti, että monelle jäi melonta ja kanootit mieleen.

Muotivärejäkin löytyi.

Melontaesityksissä kokeilin vielä suomalaisen Hokka Oy:n uusia melontaliivejä. Ryyniliivit jakavat mielipiteitä, turhaan. Minulla on ollut pitkään Hokan järeät kalastajaliivit. Jostain syystä puin ne viime kesänä pitkästä aikaa päälle ja tykästyin sen verran, että meloin niillä koko loppukesän.

Nyt minulla oli uutuusliivit, joissa vyötärönauha on erityistä kitkanauhaa, joka korvaa haarojen väliin tulevan nauhakiinnityksen. Lainasin liivit Helsingin melojien uimahallivuorolle. Hyppäsin altaaseen uimareiden lähtökorokkeelta ja hyvin uusi nauha toimi: liivit eivät nousseet korviin.

Viime syksynä alkutalven melonnoissa kaipasin tuulisilla keleillä Hokan liiveihin omaa huppua, nyt se on saatavana erikoistilauksesta myös melontaliiveihin. Samoin liiveihin voidaan neuloa kiinnikkeet reppumalliseen vesisäkkiin. Lisäksi liiviin saa tarvittaessa alataskut, joissa on fleecevuori käsien lämmittelyyn. Kännykkätasku on melontaliiveissä vakiona. Ja tietysti tehokas pilli on aina mukana.

Hokan liivien plussa on reilu lisäkellutus kaikissa malleissa. CE-luokitukset ylittyvät joka mallissa. Aallokossa kelluessa se on hyvä ominaisuus.

Hampparit ja kevyttäkin kevyempi Swift Keewaydin 15.

Entä kanootit?

Messujen uutuus oli ilman muuta Welhonpesän valmistama suomalainen soolokanootti. Kanootti on Ari Holmin idea ja käsialaa. Syksyllä kokeilimme protoa, tämä on nyt melottavuudeltaan valmis kanootti. 

North-West Importin osastolla oli silmiähivelevän kauniita WeNoNahin kanootteja. Esittelykuntoon vahattuja ja kiillotettuja kanootteja emme saaneet viedä altaaseen. Sen sijaan Klaus Vanamo toi meille Royalex –kaksikon, WeNoNah Aurora 16:n jota pyöritimme altaassa.

Harmiksemme tulimme naarmuttaneeksi sen Auroran pohjan täyteen hiusmaisia jälkiä. Messujen demo-altaalle mentiin huopapäällysteisen tasanteen kautta. Moni esiintyjä oli tuonut tasanteelle altaan ympärillä tunnelmanluojaksi tuotua rantahiekkaa. Hiekka oli imeytynyt huopaan niin, ettei sitä huomannut. Jäljet kanootin pohjassa kyllä sitten näkyivät. Harmi

Silmiin pisti North-Westin osastolla Skim kajakit. Kajakeista en juurikaan tiedä, mutta panin merkille näiden kajakkien kannen muotoilun: kannessa on alaspäin kovera putkimainen muoto, joka kuulemma jäykistää kantta ja tekee kajakista tukevan kolhuja vastaan.

Mitä muuta messuilla oli?

Hampparit poikkesivat Ursuitin osastolla hiplaamassa uutta kaksiosaista kuivapukua, jonka yläosan notkea kangas tekee siitä oivan varusteen melontaan.

Piti vähän paijata uutta
välikuivapukua.

Minä olen edelleen välikuivapukumelojia. Voipi olla, että keväällä lähtee uuden välipuvun tilaus erikoisvarustein.

Inkaristille polven kohdat saa olla vahvaa kangasta. Samoin jalkaterät voisi olla jotain sekä kestävää että vedenpitävää. Goretex on tässä kohtaa turha. Oleellista on, että jalkaterät pysyvät kuivana. Polviasennossa meloessa jalat lilluvat usein vedessä pitkiä aikoja, jolloin hyväkin goretex tuntuu alkavan tihkua vettä läpi.

Ursuit on tunnettu palvelevasta asenteesta, joten erikoistoiveet turvapuvun suhteen ovat mahdollisia.

Raahaajille uutuus!

Asiallinen rakenne, kuten aina.

Useat melojat retkeilevät seuduilla tai seuduille, joissa joutuu siirtämään varusteita kantamalla tai raahaamalla. Ortlieb esitteli messuilla uuden ison varustesäkkien kokoelman. Varustesäkeissä on Ortliebin omana tuoantona valmistatet pyörät ja niiden välinen metallivahvike. Säkit ovat pyöristä huolimatta yllättävän keveitä ja tietysti vesitiiviitä.

Huippulakattu puomi ja valtava purje.

Messuilla, purjevenesalin perällä oli kattoon ripustettu isoakin isompi valkoinen purje ja sen alapäässä puinen, lakkapintainen puomi. Purje ja puomi kuuluvat Kotkan puuvenekeskuksessa vuosia entisöitävänä ollevaan Blue Marlin –purjealukseen.

Blue Marlin. 12mR oli vuosina 1958 – 1988 maailman tunnetuimman purjehduskilpailun America’s Cup’in veneluokka. Veneen omistaa ja sen kunnostusta on rahoittanut Henrik Andersin.

1930-luvun maineikas venesuunnittelija englantilainen Charles E. Nicholson suunnitteli ja rakensi veneen bermudalaiselle Marion B.Carstairs’ille. Vene on yli 21 metriä pitkä ja sitä on kunnostettu pieteetillä miltei tuhoutuneesta raadosta purjehtivaksi kaunokaiseksi.

Hampparin hatunnosto, että löytyy henkilöitä, jotka haluavat rahoittaa tällaisia hankkeita.

Mitä jäin kaipaamaan?

Useampi kanoottikauppias olisi saanut tulla mukaan. Runsaus on kaikkien etu. Lisäksi jäin kaipaamaan laajempaa esittelyä meloista.

Mela olisi hyvä tuote kaupata messuilla. Kanootteja ei niin helposti heräte ostella, mutta mela tarttuu helposti melojan mukaan.

Melojan retkeilyvarusteita pitää mennä katsomaan Go Expo-messuille.

Off-Road -melonnan äänenkannattaja.

Avoin kutsu itsenäisyyspäivän melontaan Elisaaressa 6.12.

Elisaaressa on avokanoottiperinteiden mukaisesti satsattu kasviksiin lihapalojen tilkkeenä.

Avoin kutsu Itsenäisyyspäivän retkelle Inkoon Elisaareen.

Lähden torstaina. Jos kiinostaa päivämelonta, niin anna kuulua, perjantaina melotaan.
 
Jos teet viimehetken pätöksen, ilmoita tulostasi tekstarilla Jaakolle 050-3456935. Tekstarilla siksi, että kännny ei ole päällä kuin satunnaisesti (aamulla ja illalla).



Leiri on Elisaaressa oheisen kartan Tulipaikka 2:n ja sen itäpuolisen saunan maastossa. Tulipaikka 2:n saa suojattua tuulelta isolla pressulla. 

Teltoille löytyy kohtalaisen hyviä paikkoja ihan tulipaikan läheisyydestä. Teltat on jätetty paikoilleen päiväretkien ajaksi. Sauna ei enää ole toiminnassa näin myöhään, sillä saunoissa on vain kesävesi.

Jäätilanne Tämä on tietysti kysymysmerkki ihan viime hetkiin saakka. Tällä hetkellä tilanne on karvan verran viimevuotista lämpöisempi. 

Elisaaren ja Orslandetin välinen salmi voi mennä jäähän, mutta yleensä olemme päässet saaretsa pois.

Perjantaina  melotaan valoisan aikaan ja illaksi palataan leiriin. Reitti suunniteellaan yhdessä kelin mukaan. Yleensä olemme kiertäneet lähisaaria ja lenkit ovat olleet 13-16 km. Melonnat lähtevät leiristä n. klo 11:00 ja takaisin tullaan klo 16-17 maissa. Matkalla maatauko tai parikin. Aurinko nousee 9:02 ja laskee 15:26 ja hämärän kesto on 56 minuuttia.

Kuivapuvut on normivaruste. Ilmankin voi tietysti kokenut meloja lähteä, kunhan me muut tiedämme tilanteen. Mukana on kaksi hypotermiahaalaria, joiden suojissa on lämmin vaihtaa kuivat vaatteet ylle.

Pimeys kun tulee, niin suunnistaminen sokkeloisessa saaristossa on hankalaa. Ei riitä, että on toimiva gps mukana, siihen pitää olla kylmästä johtuen ainakin kahdet varapatterit. Porukan pysyminen koossa on ehdottoman tärkeää kaikkien turvallisuuden vuoksi. Jos et malta meloa hitaimman kanootin tahtiin, tämä ei ole sinun retkesi.

Jos kiinnostuit, anna kuulua!

Kuvia edellisiltä reissuilta

Elisaari 2009

Elisaari 2008 

Elisaari 2004-07

Off-Road -melonnan äänenkannattaja.