Kolibri XL -proton koemelonta
 |
| Foto Emilia Jokela |
Ari Holmi, Welhonpesän kanoottiguru tarjosi minulle kehittämäänsä kaksikon prototyyppiä koemelontaan. Olin menossa Marjaniemen melojien Pääkaupunkimelontaan. Se olisi tietysti oiva tilaisuus koemelontaan. Vartiosaaren kierto, tuuli 13 m/s puuskat 17 m/s.
 |
| Foto Emilia Jokela |
Saan keulamelojaksi Samin. Aika sopiva painojakauma testimelontaan. Sami on raamikas satakiloinen ja minä painan 86 kiloa. Kanootissa on pitkäsäätöinen keulapenkki, jolla saamme trimmattua kanootin melkein vaateriin.
Kanootti on 15,5 jalkaa pitkä ja nykykuosissa 83 senttiä leveä. Runko ei ole ihan symmetrinen. Koitin tutkia rockeria kakkosnelosella. Keulassa kölimäinen alue on lyhyempi kuin perässä. Pohjan muoto on aika tasainen sekä pituus- että leveyssuuntaan.
 |
| Foto Emilia Jokela |
Olen ollut huolimaton ja gps:n akut hiipuivat, en näe reaaliaikaista tietoa kulkemisestamme. Sporttrackerin mukaan neljä ensimmäistä kilometriä meni kovaan vastatuuleen 5,3 km/t ja loppumatka sivu-ja myötätuuleen 7,6 km/t. Paras kilometri oli 8,13 km/t.
Kokeilu jatkuu Hevossaaren hamppareiden vesillä. Testaajiksi tulivat Fögö ja Eppu. Aallonmurtajan ulkopuolella puhaltaa 8 m/s. Pari lenkkiä aallokossa ja sitten pyöritystä suojaisessa satama-altaassa.
Tutkimme kanoottia sekä silmämääräisesti, että meloen sekä yksikkönä että kaksikkona.
Ohessa video pyörityksestä:
Oma arvioni Protosta
Kovassa myötätuulessa minuun teki vaikutuksen kanootin suuntavakavuus. Kanootti karkaa helposti puuskaisessa myötätuulessa ja perämeloja joutuu vääntämään tosissaan pitääkseen kanootin suunnassa. Tämä proto eteni kuin juna.
Sivutuulessa meno oli rauhallista ja silmämääräisesti matalat laidat pitivät aallokossa veden meren puolella. Tietysti kokeneena melojana osaan reagoida suunnan muutoksiin hyvissä ajoin. Aloittelevalle melojalle tuo rauhallisuus ja pieni tuulipinta on hyvä ominaisuus.
Vastatuulessa, siis 13-17 m/s, tuntui, että kuljemme aika hitaasti. Melonta tuntui rauhalliselta ja emme ponnistelleet. Meloimme marssivauhtia, jossa ei hengästynyt ja pystyi keskustelemaan.
Olin varma, että etenemme alle neljän kilometrin tuntivauhtia. Hämmästyin, kun näin Sporttrackerin kirjaaman yli viiden kilometrin tuntinopeuden.
Lisää pyöreyttä.
Pohjan poikkileikkaus on minun makuuni liian suora. Tasainen pohja tuntuu alkuun tukevalta, mutta voi olla aallokossa hankala. Kaareva pohja taas vaikuttaa alkuun kiikkerältä, mutta vain hetken. Pyöreä pohja käyttää menoa hidastavan märkäpinnan tehokkaammin.
Keulaan ja perään
samoin pyöreyttä poskiin lähelle parrasta. Proto halkoo hyvin aaltoja, mutta ylhäällä keulassa ja perässä voisi olla hieman lisää kantavuutta. Kanootti pysyisi kuivana ja nousisi paremmin aaltoihin.
Partaisiin
on tulossa vastaavanlainen sisennys kuin Kolibrissa jo on. Silti voisi runkoa voisi kokonaisuutena hieman kaventaa.
Penkit.
Minulla on aina ollut tapana siirtää kaksikoissani penkkejä keskemmälle. Protossa peräpenkki on liian takana. Melon polviasennossa ja varpaille ei tahdo löytyä tilaa. Samoin siirtäisin keulan säätöpenkkiä alkamaan hieman taaempaa. Saisi etumeloja reilusti tilaa sekä istumalla että polviasennossa melontaan.
Kolibri XL on jo tällaisenaan hyvin valmis. Sukulaisuus Kolibri soloon on ilmeinen ja XL tulee varmasti toimimaan samoilla vesillä tyynestä kakkosen koskiin sekä kaksikkona että solona.
Epun kommentitHuomioita "Kolibri XL" protosta(melojan mitoilla 186cm ja 82kg)
Aluksi huomio kiinnittyi tasaiseen pohjaan ja mataliin partaan mataluuteen. Antoi viitteen kanootin tukevuudesta mikä pitikin hyvin paikkansa. Partaiden mataluus antaa hyvin tilaa ulottua veteen.
Päältä katsellessa penkit näyttivät olevan varsin alhaalla polviasennossa melomista ajatellen. Koeistuessa takapenkkiä jalkaterät/nilkat ohjautuvat väkisinkin ristiin ja päällekkäin mistä seurauksena tuki jää vajaaksi tai ainakin tuntuu siltä. (polviasento). Istualtaan omalle pituudelle korkeus oli juuri sopiva jalat ristiin laittaessa penkin eteen. Tuntui luonnolliselta. Penkin taakse ei juurikaan jäänyt tilaa. Vakiona voisi olla liukupenkki takana samalla tavoin kuin etupenkki on. Antaisi lisää trimmin mahdollisuuksia. Etupenkin liukukiskojen poikkipiena oli nyt niin alhaalla että soolomelontaa kokeilin mieluummin längen toiselta puolen keskilinjalta kuin poikkipienan ja längen väliin sovittautumalla.Kaksikkona ilmeisen liukkaasti kulkeva ja hyvin etenevä kanootti. Jaakon videon alusta oli kysyttävä josko oli nopeuttanut sitä, ei ollut. Meloina tuossa kohdin meillä Fögön kanssa oli molemmilla Grey Owlin Voyager puumelat, siis kohtuu normaalit melat. Liikahtaa siis hyvin ja vaikuttaa rauhalliselta käyttää. Tiukkoja kääntymisiä kokeillessa huomattiin että töitä joutuu tekemään. Kokeilimme useampia eri tapoja ennen kuin saimme puolitettua kääntösäteen aloituksesta. Tähän olisi hyvä saada ketteryyttä lisää jos mielii kohteisiin missä on tarve mutkitella suuremmin. Toisaalta Ari Holmin kanssa jutellessa kertoi yhden ajatuksista olevan haastaa hieman perinteistä prospector maailmaa. Tämä olisi tietysti ollut hyvä tietää etukäteenkin mutta antaa nytkin sopivasti perspektiiviä miksi tuntuma oli havaitun oloinen. Voidaan siis todeta että kaksikkona ollessa melontatekniikkaan on hyvä sovittaa hieman toisen näköisiä työkaluja kuin mitä suuremmalla rokkerilla varustettujen kanoottien kohdalla on tottunut käyttämään. Kokeilemalla löytyy kyllä sopivat lenkit.
Soolo meloessa huomaa kanootin tukevuuden heti. Kölilinjan päältä meloessa yletyn veteen helposti 56" suoravartisella melalla mutta ohjailu tuntuu raskaalta. Painopisteen siirtäminen kölilinjan sivuun (kanttaaminen) auttaa asiaa paljon mutta tuntuu edelleen kankeahkolta tiukempaan pyörittelyyn. Perusmelonta yhtä puolta käyttäen toki onnistuu helposti. Vasta kun ymmärsi siirtyä Ray Goodwin -tyyppiseen vinoasentoon ja kantata reilusti niin että vesiraja oli partaan reunassa löytyi ketteryyttä käännöksiin. Hauskaa sekin että vaikka proto on suorareunainen niin tuo asento tuntui vakaalta ja rauhalliselta ilman tuntoa kaatumisesta. Partaat on oletettavasti tarkoitus kaartaa sisäänpäin kuten Kolibrissa on, tämä tuo varmasti lisää käyttökelpoisuutta tähän kanoottiin.
Tehokkaasti eteenpäin meloen keula vaikuttaa hyökkäävän eli selvästi nousee ylös vedestä. Pitää vielä selvittää oliko kyse vedon suunnasta vai kanootin ominaisuudesta. Keula ja perä vaikuttaa vahvasti liikkeisiin joten melaohjailun laadullisuuteen tulee kiinnittää huomiota riittävästi samoin kuin kanootin tasapainon trimmaamiseen eri olosuhteissa ja käytössä jotta kanootin parhaimmat ominaisuudet tulevat esiin. Tämä korostuu vahvasti mm. keulaperäsintä tehdessä. Sopiva yhdistelmä kullekin melojalle löytynee vain kokeilemalla kanttauksia, kallistuksia ja melaohjailujen variaatioita.
Tämä lyhyt kokeilu herätti kysymyksen, että mihin kokonaispaino tulee asettumaan sekä mihin lopputulemaan Ari on päätynyt kanootin muotoilussa. Fakta on kuitenkin se että voidaan odottaa mielenkiintoista vaihtoehtoa 15' kokoluokan perinteiseen tarjontaan uudella näkemyksellä.
päällimmäisenä jäi mieleen ketteryyden puute: soolona kääntyminen alkoi sujua vasta, kun kanootin parras oli vedenpinnan tasolla.kaksikkona 180 asteen käännös oli työläs, kun sen teki vauhdissa; paikallaan tehtynä se meni kevyesti
suoraan melominen oli helppoa, mutta sehän on etupäässä melojasta kiinni
aallokossa matka eteni mukavasti niin soolona kuin kaksikkona
keula ja perä ovat sangen terävät; asia, joka vaikuttaa kääntymiseen, samoin vaikuttaa pohjan tasaisuus
keula oli partaan tasollakin nipistetty kapeaksi; lisätilavuus auttaisi kuivana pysymistä isoissa aalloissa ilman että tuulen vaikutus kasvaa
laidat olivat mukavan matalat, mikä teki soolomelonnasta mukavaa - sitä tuleva sisäänveto edelleen parantaa; myös kaksikossa se auttaa
Ari teki kommenttiemme perusteella säätöjä. Pohjaan tuli lisää kaarevuutta ja samalla parras kapeni.
Kanoottiin mennessä tunsin selvästi, että pohjassa on kaarevuutta. Kanootti tuntui heti elävältä ja houkutteli säätämään menoa kallistamalla runkoa. Tämä varsinkin soolona meloessa.
Hyvä käytös aallokossa säilyi sekä kaksikkona että soolona meloessa. Ketteryys parani hieman. Lähinnä ehkä siksi, että kaarevan pohjan ansiosta kääntymistä oli helppo säädellä kallistamalla.
Arin hieno oivallus on keulapenkin säätövaran jatkaminen poikkipienaan saakka. Penkin saa nyt säädettyä oikealle kohdalle soolomelontaan. En ole tällaista ratkaisua nähnyt aiemmin.
Tästä on tulossa hyvätapainen kanootti pienten kaksikoiden sarjaan. Kolibri XL on aito sekä kaksikkona että soolona. Yksi kuvaava sana voisi olla liuku.
Kanootti liukuu vedessä vaivattomasti meloi sitä yksin tai kaksin. Normimelojalle meidän testaajien mielestä jäykkyys voi olla hyväkin ominaisuus, suuntavakavuus.
Keväällä pitäisi uutuuden olla myynnissä.
