Minkä puun valitset, kun haluat veistää itsellesi täydellisen melan?
Materiaalilla on suuri merkitys sekä melan painoon, kestävyyteen että tuntumaan vedessä. Tässä jutussa esittelen kaksikymmentä erilaista puulajia ja niiden sopivuuden melanveistoon – jokaisella on omat erityispiirteensä ja vahvuutensa.
Olipa mielessäsi perinteinen grönlantilaismela, kevyt kanoottimela tai perinteinen inkkarimela vaativiin koskiolosuhteisiin, sopivan puulajin valinta on yhtä tärkeää kuin muotoilu ja viimeistely. Osa puista on kevyitä ja elastisia, toiset kovia ja kulutusta kestäviä. Käyn läpi eri lajien ominaisuudet ja niiden soveltuvuuden melontakäyttöön.
Suuret kiitokset Juho Paasolle, Mikael Sundqvistille ja Plektra Tradingille, jotka ovat olleet mukana jakamassa asiantuntemustaan ja intohimoaan puumateriaaleihin!
Wenge – Millettia
laurentii (~850 kg/m³)
Wenge on erittäin kestävä, mutta sen myrkyllisyys
tekee siitä vähemmän suositeltavan materiaalin.
Padauk – Pterocarpus
soyauxii (~750 kg/m³)
Painava puu, hieman tammea painavampi. Tummuu
ajan myötä syvän tummanpunaiseksi tai ruskeanpunaiseksi. Kova ja kestävä, mutta
sopii parhaiten aksentteihin, kuten kahvan tai alakäden paksunnokseen, ei
laajempaan käyttöön.
Eurotammi – Quercus
robur (~700 kg/m³)
Tammi on monikäyttöinen ja kestävä puu,
erityisesti vaativiin kohteisiin. Värisävyltään eurooppalainen tammi on yleensä
vihertävän sävyinen ja hieman kirjavampi kuin amerikkalainen tammi, joka on
tasaisemman värinen.
Punatammi – Quercus
rubra (~700 kg/m³)
Punatammi ei kestä kosteutta hyvin ja alkaa
helposti lahota. Kuitenkin, jos sitä kuivataan huolellisesti käytön jälkeen, se
voi toimia esimerkiksi vahvikkeena, kuten eräässä neljä vuotta vanhassa
melassa, jossa punatammea käytettiin poskipaloina.
Visakoivu – Betula
pendula vara carelica (~670 kg/m³)
Visakoivu ei ole rakenteellisesti kovin kestävä.
Sitä suositellaan käytettäväksi lähinnä koristeellisissa osissa, kuten
pintaviiluina. Syysuunta on epäsäännöllinen, mikä tekee siitä vähemmän
soveltuvan kestävyyttä vaativiin rakenteisiin.
Saarni – Fraxinus
excelsior (~660 kg/m³)
Saarni on erinomainen materiaali, jossa painon ja
kestävyyden suhde on hyvin tasapainossa. Se on ollut pitkään suosittu
inkkarimelojen materiaali.
Iroko – Milicia
excelsa (~660 kg/m³)
Iroko on kevyempää kuin tammi, mutta sen
kosteudenkestävyydestä ei ole varmaa tietoa. Irokoa on kuitenkin käytetty
purjeveneiden puuosissa, joten sen voisi olettaa kestävän hyvin kosteutta.
Pähkinä –
Juglans regia
(eurooppalainen pähkinäpuu) (~640 kg/m³)
Pähkinäpuu on kaunis, tummempi puu, jota
käytetään usein inkkarimeloissa. Sydänpuu on huomattavasti tummempi kuin
pintapuu, ja se tummuu entisestään ajan myötä.
Vaahtera – Acer
platanoides (metsävaahtera) (~630 kg/m³)
Vaahtera on vaalea, kova ja hieman tammea
kevyempi puu. Sitä voi hyvin yhdistää tammen kanssa, mikä antaa mahdollisuuksia
erilaisille rakenteille ja estetiikalle.
Macore – Tieghemella
heckelii (~630 kg/m³)
Macoresta ei ole kokemusta. Se ei ole erityisen
painava, mutta kosteudenkestävyys kannattaa selvittää ennen käyttöä.
Sapelimahonki – Entandrophragma cylindricum
(~600 kg/m³)
Sapelimahonki on kohtalaisen kevyt ja soveltuu
esimerkiksi veneiden puuosiksi.
Loimukoivu – Betula
pendula (loimukuviot viittaavat
puun erityiseen kuviointiin, ei eri laji)
(~630 kg/m³)
Loimukoivu on visuaalisesti näyttävä puu, joka
muistuttaa tiikeriraitaa ja luo hologrammimaisen vaikutelman. Sitä kannattaa
käyttää suurempina pintoina, mutta koivun heikkoutena on kosteuden
vaikutuksesta tapahtuva harmaantuminen.
Koivu – Betula
pendula (rauduskoivu) tai
Betula
pubescens (hieskoivu) (~610 kg/m³)
Koivu on kaunis puu, mutta kosteudelle
altistuessaan se menettää estetiikkaansa ja alkaa harmaantua.
Teak – Tectona
grandis (~650 kg/m³)
Teak on perinteinen ja luotettava veneiden
rakennusmateriaali. Se on rasvainen puu, joten ennen liimausta liimapinnat
tulee puhdistaa asetonilla välittömästi ennen liimausta.
Päärynä –
Pyrus communis (~590 kg/m³)
Päärynä on kaunis, hennon ruskeaksi päivettyvä
puu, mutta sen kosteudenkestävyydestä ei ole varmaa tietoa.
Kirsikka – Prunus
avium (metsäkirsikka) tai
Prunus
cerasus (hapankirsikka) (~580 kg/m³)
Kirsikka on erinomainen puu, jonka sävy muuttuu
UV-valon vaikutuksesta ajan myötä keskiruskeaksi. Sopii erityisesti
aksenttimateriaaliksi, kun halutaan ajallista tummumista.
Punaleppä – Alnus
glutinosa (~550 kg/m³)
Punaleppää ei tunneta Suomessa, mutta se saattaa
olla amerikkalainen laji.
Tervaleppä – Alnus
glutinosa (~530 kg/m³)
(sama laji, tervaleppä viittaa kosteassa kasvuympäristössä kasvaneeseen puuhun)
Tervaleppä on erinomainen kotimainen
melamateriaali. Se kestää kosteutta hyvin, on kevyt ja helppo työstää sekä
liimata. Päivettyessään sen sävy muuttuu lämpimän sympaattiseksi.
Mänty – Pinus
sylvestris (metsämänty) (~510 kg/m³)
Männnyn ominaispaino vaihtelee merkittävästi, voi olla yhtä kevyt kuin kuusi tai voi painaa yhtä paljon kuin Koivu tai jopa Tammi, riippuen mistä kohtaa puuta mitataan. Tyvi sydän puu on huomattavasti painavempaa kuin latvan pintapuu. Se on toimiva, mutta
sen kulutuskestävyys ei ole paras mahdollinen.
Kuusi – Picea
abies (~430–470 kg/m³)
(ilmakuivattuna, 12–15 % kosteudessa).
Kuusi on kevyempi kuin mänty, mutta sen ominaisuudet sopivat hyvin esimerkiksi melan keveyttä vaativiin osiin tai koristeellisiin laminaatteihin.
 |
Mikä puulaji puuttuu? Laita kommentteihin viesti, minkä melapuun haluaisit lisätä listaan.
|