Minkä puun valitset, kun haluat veistää itsellesi täydellisen melan?
Materiaalilla on suuri merkitys sekä melan painoon, kestävyyteen että tuntumaan vedessä. Tässä jutussa esittelen kaksikymmentä erilaista puulajia ja niiden sopivuuden melanveistoon – jokaisella on omat erityispiirteensä ja vahvuutensa.
Olipa mielessäsi perinteinen grönlantilaismela, kevyt kanoottimela tai perinteinen inkkarimela vaativiin koskiolosuhteisiin, sopivan puulajin valinta on yhtä tärkeää kuin muotoilu ja viimeistely. Osa puista on kevyitä ja elastisia, toiset kovia ja kulutusta kestäviä. Käyn läpi eri lajien ominaisuudet ja niiden soveltuvuuden melontakäyttöön.
Suuret kiitokset Juho Paasolle, Mikael Sundqvistille ja Plektra Tradingille, jotka ovat olleet mukana jakamassa asiantuntemustaan ja intohimoaan puumateriaaleihin!
Wenge – Millettia laurentii (~850 kg/m³)
Wenge on erittäin kestävä, mutta sen myrkyllisyys tekee siitä vähemmän suositeltavan materiaalin.
Padauk – Pterocarpus soyauxii (~750 kg/m³)
Painava puu, hieman tammea painavampi. Tummuu ajan myötä syvän tummanpunaiseksi tai ruskeanpunaiseksi. Kova ja kestävä, mutta sopii parhaiten aksentteihin, kuten kahvan tai alakäden paksunnokseen, ei laajempaan käyttöön.
Eurotammi – Quercus robur (~700 kg/m³)
Tammi on monikäyttöinen ja kestävä puu, erityisesti vaativiin kohteisiin. Värisävyltään eurooppalainen tammi on yleensä vihertävän sävyinen ja hieman kirjavampi kuin amerikkalainen tammi, joka on tasaisemman värinen.
 |
Punatammi – Quercus rubra (~700 kg/m³)
Punatammi ei kestä kosteutta hyvin ja alkaa helposti lahota. Kuitenkin, jos sitä kuivataan huolellisesti käytön jälkeen, se voi toimia esimerkiksi vahvikkeena, kuten eräässä neljä vuotta vanhassa melassa, jossa punatammea käytettiin poskipaloina.
Visakoivu – Betula pendula vara carelica (~670 kg/m³)
Visakoivu ei ole rakenteellisesti kovin kestävä. Sitä suositellaan käytettäväksi lähinnä koristeellisissa osissa, kuten pintaviiluina. Syysuunta on epäsäännöllinen, mikä tekee siitä vähemmän soveltuvan kestävyyttä vaativiin rakenteisiin.
Saarni – Fraxinus excelsior (~660 kg/m³)
Saarni on erinomainen materiaali, jossa painon ja kestävyyden suhde on hyvin tasapainossa. Se on ollut pitkään suosittu inkkarimelojen materiaali.
Iroko – Milicia excelsa (~660 kg/m³)
Iroko on kevyempää kuin tammi, mutta sen kosteudenkestävyydestä ei ole varmaa tietoa. Irokoa on kuitenkin käytetty purjeveneiden puuosissa, joten sen voisi olettaa kestävän hyvin kosteutta.
Pähkinä – Juglans regia
(eurooppalainen pähkinäpuu) (~640 kg/m³)
Pähkinäpuu on kaunis, tummempi puu, jota käytetään usein inkkarimeloissa. Sydänpuu on huomattavasti tummempi kuin pintapuu, ja se tummuu entisestään ajan myötä.
Vaahtera – Acer platanoides (metsävaahtera) (~630 kg/m³)
Vaahtera on vaalea, kova ja hieman tammea kevyempi puu. Sitä voi hyvin yhdistää tammen kanssa, mikä antaa mahdollisuuksia erilaisille rakenteille ja estetiikalle.
Macore – Tieghemella heckelii (~630 kg/m³)
Macoresta ei ole kokemusta. Se ei ole erityisen painava, mutta kosteudenkestävyys kannattaa selvittää ennen käyttöä.
Sapelimahonki – Entandrophragma cylindricum
(~600 kg/m³)
Sapelimahonki on kohtalaisen kevyt ja soveltuu esimerkiksi veneiden puuosiksi.
Loimukoivu – Betula pendula (loimukuviot viittaavat
puun erityiseen kuviointiin, ei eri laji) (~630 kg/m³)
Loimukoivu on visuaalisesti näyttävä puu, joka muistuttaa tiikeriraitaa ja luo hologrammimaisen vaikutelman. Sitä kannattaa käyttää suurempina pintoina, mutta koivun heikkoutena on kosteuden vaikutuksesta tapahtuva harmaantuminen.
Koivu – Betula pendula (rauduskoivu) tai
Betula pubescens (hieskoivu) (~610 kg/m³)
Koivu on kaunis puu, mutta kosteudelle altistuessaan se menettää estetiikkaansa ja alkaa harmaantua.
Teak – Tectona grandis (~650 kg/m³)
Teak on perinteinen ja luotettava veneiden rakennusmateriaali. Se on rasvainen puu, joten ennen liimausta liimapinnat tulee puhdistaa asetonilla välittömästi ennen liimausta.
Päärynä – Pyrus communis (~590 kg/m³)
Päärynä on kaunis, hennon ruskeaksi päivettyvä puu, mutta sen kosteudenkestävyydestä ei ole varmaa tietoa.
Kirsikka – Prunus avium (metsäkirsikka) tai
Prunus cerasus (hapankirsikka) (~580 kg/m³)
Kirsikka on erinomainen puu, jonka sävy muuttuu UV-valon vaikutuksesta ajan myötä keskiruskeaksi. Sopii erityisesti aksenttimateriaaliksi, kun halutaan ajallista tummumista.
Punaleppä – Alnus glutinosa (~550 kg/m³)
Punaleppää ei tunneta Suomessa, mutta se saattaa olla amerikkalainen laji.
Tervaleppä – Alnus glutinosa (~530 kg/m³)
(sama laji, tervaleppä viittaa kosteassa kasvuympäristössä kasvaneeseen puuhun)
Tervaleppä on erinomainen kotimainen melamateriaali. Se kestää kosteutta hyvin, on kevyt ja helppo työstää sekä liimata. Päivettyessään sen sävy muuttuu lämpimän sympaattiseksi.
Mänty – Pinus sylvestris (metsämänty) (~510 kg/m³)
Männnyn ominaispaino vaihtelee merkittävästi, voi olla yhtä kevyt kuin kuusi tai voi painaa yhtä paljon kuin Koivu tai jopa Tammi, riippuen mistä kohtaa puuta mitataan. Tyvi sydän puu on huomattavasti painavempaa kuin latvan pintapuu. Se on toimiva, mutta sen kulutuskestävyys ei ole paras mahdollinen.
Kuusi – Picea
abies (~430–470 kg/m³)
(ilmakuivattuna, 12–15 % kosteudessa).
Kuusi on kevyempi kuin mänty, mutta sen ominaisuudet sopivat hyvin esimerkiksi melan keveyttä vaativiin osiin tai koristeellisiin laminaatteihin.
 |
Mikä puulaji puuttuu? Laita kommentteihin viesti, minkä melapuun haluaisit lisätä listaan.  |
