2022/06/22

”Tuosta pitäisi tehdä kaksikko”, sanoi Juhani.

 

Kolibri hiilikuitu/Innegra Carbon Tech n. 16 kg

 

Katseltiin muutama vuosi sitten Juhani Holmin kanssa tuliterää Kolibria Welhonpesän pihalla.

”Tuosta pitäisi tehdä kaksikko”, sanoi Juhani.

Olin hiljaa.

Minulla on huonoja kokemuksia kanooteista, jotka on venytetty uusiin mittoihin. Mietin jo, kuinka Holmin Ari sahaa Kolibrin muotin palasiksi ja virittelee lisäpaloja hienon muodon jatkeeksi. Onneksi näin ei käynyt. Syntyi kokonaan uusi kanootti. 

 


Sain viime syksynä Pääkaupunkimelontaan rimoista tehdyn Kolibri XL:n proton. Se oli todella krouvi ilmestys. Porukka koputteli sitä ja kysyi, ”oletko itse tehnyt?” 

”Joo, tein korona-ajan kuluksi. Kuitukangas vaan loppui kesken”

Tällä juttu prototyypin koemelonnasta. >>> Kolbri XL

Proto oli niin lupaava, että tilasin itselleni Pinkin Kolibri XL:n. Minulla ei ole yhtään kaksikkoa, mutta melontaikäisiä lapsenlapsia sitäkin enemmän. Tarvitsin siron kaksikon, jolla voisin viedä lapsia melomaan ja jota voisin meloa myös soolona. Tarvitsin Kolibri XL:n.

 

 

Ja sinne se ilmestyi Welhon hyllyyn. Oli jännittävä hetki kuoria uutuus paketista ja nähdä, mitä rimakanootti-protolle on tapahtunut.

 


Oli pakko laittaa runko telineelle ihasteltavaksi. Ei näytä pullistetulta Kolibrilta, vaan on aidosti sen isoveli XL. Siitä puuttuu vielä keulapenkki, joka on hieno Arin oivallus.

 


Keulapenkki toimii kuin normi säätöpenkki keulamelojalle, mutta kun siihen istuu toisin päin, se on soolomelojan penkki.

 

Foto Cassu

Kolibri XL:n muoto on symmetrinen, joten sitä voi meloa kumpaan suuntaan tahansa.

 

Foto Emilia Jokela

Kaksikkona säätöpenkki liu-utetaan keulamelojalle sopivaksi ja kanootin trimmin kannalta oikeaan kohtaan. Tässä minulla on 10-vuotias tyttö, Oona keulamelojana. Säätö ei riitä ihan näin kevyeseen keulamelojaan, mutta retkitavaroilla saa trimmiä lisää.

 

Kahden hengen retkitavarat mahtuvat hyvin kyytiin. Nyt mukana on minun Turbo-Stove –kehitysmaaliesi ja halkoja. Silti Ortliebin kolme kassia, 40, 60 ja 80 litraa, mahtuivat mukaan keulan- ja perän 32” ilmasäkkien lisäksi.

 

No, onko siitä kanootiksi?

Ensin mitat:

Pituus 15’ 4” | 470 cm

Leveys max  33” | 83 cm, parras tuuman verran kapeampi

Korkeus keula/keski 17” / 12,5" | "43 cm / 32 cm

Paino 26 kg perus expedition-malli, Lasi, Diolen, Basaltti, Innegra, Kevlar n. 23-24 kg hiilikuitu, Innegra

Kantavuus n. 320 kg

Prismatic coefficient n. 6,9 pituuden ja leveyden suhde vesilinjassa

Kolibrit päällekkäin, soolon keula oikealla. Kolibrin keula on korkeampi kuin XL:n keula. Tämä on yksi syy, miksi Kolibri on koskikelpoisempi kuin XL. Kuvan perspektiivi vähän valehtelee Kolibrin massaa. Se näkyy hieman pohjan suunnasta kuin XL on suoraan sivulta. Kiitos Eppu, >>> Punakettu.com avusta kuvausjärjestelyissä. Tarvitsin toisen pinkin Kolibrin ja Epulta löytyi.

Kolibri on koko matkalta pulleampi kuin XL. XL:n pohjasta voi hahmottaa kölilinjasta loivan V:n. V:n muoto jäykistää runkoa ja lisää suuntavakavuutta. Kulma on sen verran loiva, ettei se juurikaan lisää märkäpintaa. XL on keskeltä selkeästi levennetty. Se lisää vakautta ja ketteryyttä, kun kääntymiseen muistaa käyttää reipasta kallistusta.

 

Keulakuvissa näkyy XL:n kyljen tumblehome (parraslinjan muoto). Levein kohta on jonkun matkaa vesilinjan yläpuolella, jonka jälkeen kylki kallistuu vain hieman sisäänpäin. Muoto lisää alkujäykkyyttä. Toisaalta XL:n kallistaminen ihan partaaseen saakka vaatii harjoittelua, mutta on kyllä palkitsevaa, kun sen osaa. Kolibri on herkkäliikkeisempi ja toisaalta se on helppo kallistaa partaaseen saakka lisämään ketteryyttä.

XL:n keula on sirompi kuin Kolibrissa. XL:n keula halkoo aaltoja ehkä vähän kajakkimaisesti. Kaksikkona, jos keulassa on painoa, voi aalto lyödä vettä sisään. Ei kuitenkaan paljoa. Kolibri heittää veden sivuun helpommin, mutta vasta-aallokko myös jarruttaa menoa. Kakkosluokan koskessa Kolibri on vielä kotonaan. XL:ää en ole vielä kokeillut virrassa, mutta rajaisin sen ykkösen koskiin.

Summa summarum!

XL on kaikin puolin siro kaksikko ja soolonakin kevyen oloinen. 

Marssivauhti normaalilla melontatahdilla kaksikkona 6 km/t molemmin puolin. Tehokas marssivauhti kaksikkona on päälle 7 km/t. Huippunopeudeksi saatiin puristamalla 10 km/t poikki.

Jos vertaan Kolibriin, niin XL:ssä on pers-tuntumalla parempi liuku. Johtuu osin pituudesta, mutta myös pienestä märkäpinnasta. Liu-ulla on oleellinen merkitys marssivaudissa, kun mela nousee vedestä, kanootin nopeus hidastuu vain vähän. Prismatic coefficient lähellä seiskaa kertoo sekin, että kanootti on kulkuisa.

Kohtalaisen suora kölilinja pitää kanootin hyvin suunnassa. Matala sivuprofiili ei ota tuuleen ja sivutuulen kääntävä vaikutus on heikko ja helppo kompensoida. Keulan ja perän pyöreä muoto lisää ketteryyttä.

Vastatuuleen kanootti kulkee kaksikkona kevyesti. Aallokossa keula menee osin aallosta läpi, joten vettä voi pärskähtää sisään. Tämä ominaisuus ilmenee kaksikkona melottaessa, mutta ei ole normaalioloissa ongelma. Saimme muutaman aallonhuipun sisään, kun kokeilimme täysvauhtista melontaa 12 m/s vastatuuleen noin puolen metrin aallokossa, keulassa oli 86-kiloinen meloja.

Myötäiseen kanootti kulkee maltillisesti eikä ihan vähällä karkaa surffiin. Surffissa Kolibri XL käyttäytyy rauhallisesti. Keula ei leikkaa kääntävästi osuessaan surffissa aallon pohjaan. Kaksikkona saimme moottoriveneen aallosta reilun 10 km/t surffin. 

Yleisarvosanana Kolibri XL on yllättävän hyvä kanootti ja jatkaa siinä mielessä pikkusisko Kolibrin perinnettä.

Runko on kapeudestaan huolimatta vakaa jopa seistä kanootissa. Siinä mielessä Kolibri XL sopii myös sestomiseen, eli sauvomiseen. Käyttöalue on järvet, suojaisa meri ja ykkösen kosket. Rakenne joustaa ja kestää kolhuja. 

Fotot Cassu

On aihetta poseerata. Hieno suomalainen tuote.

Yläkuvassa Jaakko, Esa ja Juhani, alakuvassa Kolibri-guru Ari.

PS: jos koet tämän kirjoituksen kaupalliseksi, niin sitäkin se on. Kuten Blogini alkutekstissä sanon, että huonoa tuotetta en kehu edes rahalla. Sain Kolibri XL:stä hyvän asiakkaan alennuksen. Aloite kanootin hankintaan tuli minulta.

Melonta on intohimoni ja kun syntyy kehuttava suomalainen tuote, niin ilman muuta kerron siitä. Kolibri XL:ää myy Klaukkalassa >>> Welhonpesä Oy


Off-Road -melonnan äänenkannattaja.

2022/06/12

Riihimäen erämessut tunnissa

 


Eksyin matkalla erä-messuille! Google ohjasi minut Riihimäen Messut Oy:n konttorille. Luulin olevani perillä ja jätin auton luvalliseen parkkiin ja lähdin kävelemään. Aika pian huomasin, että kävelen päinvastaiseen suuntaan kuin reppumiehet ja muut erän näköiset kulkijat. Kun vihdoin löysin messualueen, minulla oli tunti aikaa tutustua alueeseen. 

Kun tulin messualueen portille, menin ensin maksamaa pysäköinnin. "No, löytyikö mitään?" Kysyi ystävällinen kasööri luukun takaa. "Öh, olen vasta menossa. eksyin."


Söpö Campperi Xtreme, otin vaan kuvan ja jatkoin matkaa. Oletan, että se oli Hyrian rekvisiittana. Seuraava vihreä elämys oli Yki-veneet. Ainakin herättivät muotoilullaan huomiota, eivät minun makuuni.
 

Telttoja pitää tietysti erämessuilijan katsella. Tiipissä oli luonnetta, samoin jurtassa oli fiilistä. Meloja minussa arvostaa vapaasti seisovaa telttaa. Niitä tietysti oli jokunen, mutta, mutta. Miksi edelleen telttoihin tehdään telttaputkille kankaasta kujat? Osasyyä on tietysti keveyden tavoittelu. Omassa melojan teltassani olen tehnyt kaarien kiinnittämiseen klipsit. Toimii. Jos on aidosti kiinnostunut, niin telttojen parissa menee helposti yksi messupäivä.


Tavaraa-tavaraa. Telttakaupalla oli tarjolla metsään vietävää. Ei ole mun juttu etsiä messutarjouksia.


No, olihan siellä yksi tuttu. Klaus Vanamo myymässä Ortliebin varusteita Scandinavian Outdoorin teltassa. Otin kuvan hinnastosta.


En löytänyt Ankarat Avotunturit -porukan osastoa. Olisin tietysti jututtanut Jaakko Heikkaa ja Kari Vainiota, kun vuoden päässä siintää melonta Grönlannissa. 

Osuin Benellin pyssy osastolle. Kysyin, mitä asetta he suosittelisivat jääkarhun tappamiseen? 

Kerroin, että asetusten mukaan rauhoitettua jääkarhua saa ampua vasta, kun se on alle 50 metrin päässä, minulle suositeltiin puoliautomaattiasetta "Koska siinä taitaa tulla kiire."

Huh, tehokas ase jääkarhuista kouluampujiin. Pasifisti minussa päätti, että vaimoni Riitta saa kirjoittaa nekrologini, kun hävisin painissa jääkarhulle. "Jaakko ei tarttunut aseeseen" -teemalla.

Olen oikeasti sitä mieltä, että jos teen retken, jossa pitää olla aseistautunut tuliaseella luontoa vastaan, en mene. Ei ole tätä päivää. Pippurisumute avaamattomassa kaupan paketissa oli riittävä suoja Yukonissa kahdessa karhun kohtaamisessa. Tässä linkki Yukonin retkeeni.

 


Wau! Jotain uutta: taiteltava ahkio. Tuote on sen verran tuore, ettei varsinaisia nettisivuja ole.

Onneksi nykytekniikka piirtää. Tuossa osasuurennos kännykkäkuvasta.

Tässä Kari Laaksosen yhteystiedot. Tuote vaikuttaa hyödylliseltä moneen talviseen tilanteeseen.

Messulöytö, minun makuuni.






Olen käynyt Kaliforniassa, Salinasissa John Steinbeck -museossa. Siellä oli hänen käyttämänsä camper Rosinante, jolla hän kiersi Yhdysvaltoja ja kirjoitti kirjan Travels with Charley. Kirjan lopussa hän kertoo eksyneensä kotikulmillaan.

Tietysti halusin tutustua Easy Campersiin. Tälläkö lähtisin matkaan juomaan hyvää konjakkia ja kirjoittamaan retkitarinoita?



Nämä kontin mittaiset mökit kiinnostavat. Olisiko tuossa Hevossaaren hamppareiden tukikohta?
Easy Cabin voi saada Hamppareilta tarjouksen, josta eivät voi kieltäytyä.


Erä messut ovat vielä auki koko sunnuntain.
Jos minä koin kaiken tämän tunnissa, niin mitä saat, jos olet siellä koko päivän?

Off-Road -melonnan äänenkannattaja