2024/03/18

Melakuume pahenee

Höylänlastuja koko kuvan täydeltä.

Jos haluat katsoa kuvia tarkemmin, niin kuvaa klikkaamalla
näet sen suurempana Google-kuvissa.

Melan pitää olla sellainen,
ettei sitä kaupasta saa.

Nyt tuli mieleen tehdä epäsymmetrinen lapa melaan. Haluan isolapaisen saukonhäntämelan, jolla voin fiilistellä äänettömästi. Veto on Indian stroke. Siinä mela palautetaan uuteen vetoon veden alla. Mutta, mutta...

Kaaviokuvapari, jossa soolomeloja palauttaa melan veden alla kääntäen melan lavan sisäkautta uuteen vetoon.

Mela palautetaan veden alla niin,
että lavan painepuoli ei vaihdu.

Lavan poikkileikkaus on kuin lentokoneen siipi. Etureuna kaareva, takareuna terävä.

Melan lapa voi tällöin olla toispuoleinen kuin lentokoneen siipi.
Uskon, että se palautuu helposti ja äänettömästi.
Tuossa kuvassa paksuus on liioiteltu.


Höyläten ja viilaten.

Kuvapari, sormikaskäsi pitää kahvikuppia, pöydällä joku vaate ja puupala. Alakuvassa Grönlantilaismelan mittapiirroos ja paperilla jono liimatahroja. Kuvan oikeassa reunassa kiiltää metallinen hienophampainan käsisahan terä.

Yläkuvassa mela-aihio kahden tekijän höyläpenkillä. Toisella puolella Pasi kiinnittää ruuvipuristimilla omaa mela-aihiotaan.

Melani aihio on liimattu yhteen
kolmesta tiukkasyisestä mäntyrimasta.

Kaksiosaisen kurssin ensimmäisellä viikonlopulla on laminoitu mela-aihio yhdistämällä eri puulajeja tai huomioimalla palikoiden syiden suunta. Tarkoitus on saada vahvempi ja samalla kevyempi rakenne kuin yhdestä puusta veistämällä.

En ehtinyt mukaan liimausviikonloppuun. Opettajamme Juho Paaso teki ystävällisesti minulle toiveitteni mukaisen aihion. 
 
Meloissa käytettiin seuraavia puulajeja: Mänty, Kuusi TAI Tervaleppä ja Valkotammi. 
 
Kuusi kevein materiaali, kohtuu vahva mutta hieman herkkä kolhuille. Mänty on hyvä peruskestävä puulaji, usein myös painavampi kuin kuusi, mutta mekaanin kestävyys paras. Tervaleppä on ominaisuuksiltaan jossain Kuusen ja Männyn välimaastossa, ehkä lähempänä Mäntyä kestävyyden suhteen. Valkotammea käytettiin melan lapojen kärkien syrjien vahvikkeina, varsinkin jos melan lapojen poskipalat oli tehty kuusesta! 
 
Kaikki paitsi Valkotammi olivat kotimaista puuta. Valkotammi on kierrätettyä jämäpuuta paikallisesta puusepänliikkeestä.
 
Liimana käyettiin Wurthin "PUR-Liimaa"  jonka kosteusrasitusluokka on D4 -luokkaa. 

 

Kolme ruutukuvaa, joissa mitataan ja piirretään apuviivoja mela-aihioihin. Isossa kuvassa Juho pitää yhteisluentoa ja näyttää, kuinka mittaviivat syntyvät. Juhon käsittelemän aihion vieressä on höyläpenkillä valmis grönlantillaosmela.
 
Mitä huolellisemmin tekee mittaviivat,
sitä helpompi on muotoilu jatkossa.

Yläkuvassa lastukasa, vasemmalla alhaalla kavahöylä ja oikealla Stanleun tasohöylä, puinen pieni nikkarinhöylä ja taaempana ruuvipuristimia.

Höylät ovat hyvin inhimillisiä.
Niitä pitää kohdella hyvin, niin silloin ne lastuavat kevyesti.
Höylä pitäisi aina laittaa pöydälle kyljelleen.


Iso kuva: Juho näyttää koko ryhmälle, kuinka kavahöylää käytetään. Kolme ruutukuvaa, joissa Juho näyttää tehokasta, koko kropalla tapahtuvaa höyläämistä. Keskimmäisessä kuvassa näkyy melan lavassa eri puulajien muodostamia raitoja.

Alkuun tuntuu siltä, että mela ei edisty lainkaan,
mutta yllättävän nopeasti alkaa oikea mela löytyä kalikasta.
Juho näyttää, kuinka höylää pitää työntää koko kropalla.
Sama tekniikka kuin meloessa.   


Epäkeskomelani edistyy. Kun melan lapa on toispuoleinen, niin kokeilen myös toispuoleista kahvaa, se tuntuu hyvältä. Aika näyttää, kuinka prototyyppini käyttäytyy vedessä. 
 
Tämän kurssin hienous on, että opin puun ja työkalujen käsittelyä, mutta voin silti vapaasti viritellä melaani. 
 
Seuraavan kurssin mela on jo suunnitteilla. 

 

Juho luennoi melojen pintakäsittelystä. Etualalla kolme melaa, joista yhdessä tervavalumia.

 

Peltisen vernissapurkin kuva

Lopuksi Juho kertoi laajasti eri pintakäsittelyistäLähinnä suositeltavia ovat pellavaöljy ja kiinanpuuöljy. Ne muuten vaativat UV-valoa kuivuakseen. Terva ei toimi, kun se on käden kanssa kosketuksessa. Huippu on Le Tonkinois Vernis, ranskalainen perinteinen lakka. Kuvaa klikkaamalla pääset Kymin Palokärki -kauppaan, joka myy Tokinoisia.  
  

Ryhmäkuva melan tekijöistä. Jokaisella oma mela kädessä. Etualalla kyykyssä opettajamme.

Komeita meloja syntyi taas. Siis pitää muistaa, että olemme melojia eri puolilta Etelä-Suomea. Juho Paaso teki meistä melataitajia.  


Päivä- ja iltakuva majapaikkamme maisemasta sälekaihtimien läpi kuvattuna. Etualalla parkkipaikka, taustalla kohtalaisen uusia, vaaleita asumislaatikoita. Metsää ei juuri näy, lehdettömiä risupuita. Voisi olla missä tahansa.


Sisäkuva, valkoisen oloinen keittiö, pieni ruokapöytä, sohva ja telkkari.

Majapaikka, SPOT Apartments, löytyi  opiston naapurista.
Kävellen 600 metriä. Huoneistossa oli kolme kahden
hengen makuuhuonetta.
 
Kuvaa klikkaamalla pääset toiseen juttuun Puumelaa synnyttämässä  >>>
Korppi-tunnus ja sen alla Off Road Paddler, Paddler punaisella ja sen alla teksti Sinne päin.