Näytetään tekstit, joissa on tunniste Northstar. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Northstar. Näytä kaikki tekstit

2022/08/03

Pilvet liikkuvat minä en.

 

Meri rakensi tämän retken.


"Vänön selkä tulee kallion takaa näkyviin. Meri vaahtoaa valkoisena. Kirkkaassa auringonpaisteessa vesi näyttää virtaavan tuulen mukana lännestä itään, vasemmalta oikealle. 

Tuuli puskee kallioiden väliin ja tarttuu melani lapaan. Kanootti ei etene. Korjaan keulaa tuuleen ja kanootti liikkuu sivuttain.

Alakäsi käy aallokossa veden alla, vesi on yllättävän lämmintä. Hellitän ja annan kanootin kääntyä takaisin myötätuuleen. Liu’un takaisin luodon suojaan. Hiljaisuus ja keveys valtaavat mielen.

Kanootti liukuuu tuulen mukana salmen läpi. Kaarran oikealle ja palaan leirimme rannan suojaan. Ystäväni Timokin palaa vesiltä. Keitämme iltapäiväkahvit. Tänään ei tarvitse lähteä mihinkään. Ei välttämättä huomennakaan.!"

Mitä me teemme Vänössä? 
Meidän piti kiertää Ahvenanmaa.

Olin vuosi sitten Veneilytoimittajien kanssa Visit Ålandin vieraana ja tutustuimme Ahvenanmaan saariston hienoihin kohteisiin, jotka ovat mahdollisia myös melojalle. [>>> Ahvenanmaa blogi]

Tänä kesänä tuli Timon kanssa ajatus kiertää Ahvenanmaa meloen. Viikko matkamelontaa Ahvenanmaan upeassa saaristossa. 

Olisimme työviikon jälkeen lauantaina aamusta Maarianhaminassa. Meillä olisi seitsemän päivää aikaa meloa takaisin Maarianhaminaan ja olisimme sunnuntaina illalla kotona Helsingissä.

Päivämatkat ovat kohtuullisia, 25-35 kilometriä. Eväitä saa matkan varrella, ei tarvitse huolehtia ruoan pilaantumisesta. Välillä pääsee leirintäalueelle saunomaan ja terassille vilvoittavalle.

Mutta, mutta.

Seitsemän yötä tarkoittaa seitsemän kertaa kanootin purku ja leirin pystytys. Aamulla teltta kasaan, tavarat kasseihin, aamiainen ja kanoottien pakkaus. Kaksi tuntia leirisulkeisia aamuin illoin.

Ahvenanmaan kierrolla viritämme ja puramme leiriä karkeasti laskien melkein työviikon verran. En muista löytäneeni saaristosta hyvää teltan paikkaa seitsemän kertaa peräkkäin. Retkeen kuuluu siis ainakin kaksi huonosti nukuttua yötä hankalassa telttapaikassa. Lisäksi pitää muistaa jokamiehenoikeudet. Ahvenanmaalla on leiriytymiseen hyvä kysyä maanomistajan lupa [>>> Visit Åland]. Lisäksi on paljon saaria, joissa on lintujen suojelun vuoksi maihinnousurajoituksia.

Ja tämän Ahvenanmaan resuamisen palkkio olisi: rasti kohtaan Ahvenanmaa kierretty. 

Ahvenanmaa saa jäädä
toiseen kertaan.

Avomerimaisema kiinnostaa meitä. Voisimme mennä Itämeren reunalle Vänön saaren eteläpuoliseen saaristoon. Siellä on paljon pieniä saaria ja puuttomia luotoja kivikkoisessa ympäristössä. 
 
Merikartassa alue on veneilijöille tyhjää, on vain muutama katkoviivoilla merkitty veneväylä. Täällä voisimme meloa rauhassa.

Karu, erämainen melottava ison meren reunalla on enemmän meidän makuumme.

Etsimme kartoilta ja ilmakuvista asumatonta saarta leiripaikaksi. Jätämme luontokohteet rauhaan, vältämme Saaristomeren kansallispuiston saaria leiripaikkana.

Meidän retkiviikolle on luvattu kovia tuulia, 12-14 m/s. Pitää löytää saari, jonne pääsee ja ennen kaikkea josta pääsee aikanaan pois.


 A  Stockhamn, avomerimaisema lounaaseen, sokkeloisia lahtia ja suojaisaa puustoa. Kohtalaisen iso saari, jossa on vaihtoehtoja leiripaikalle ja käveltävää tuulisten päivien ohjelmaksi. Saaren eteläpuolella on mielenkiintoinen Gärsär, jossa on autiotupa. 

Stockhamnista Vänösen on vajaat kymmenen kilometriä melontaa. Suurin osa matkasta on saarien suojaamaa, mutta reitillä on yksi yli kilometrin pituinen selkä, joka on avoin sekä pohjoiseen että etelään. Huonolla tuurilla kaatumisen jälkeen ajelehtimismatka voi olla useita kilometrejä. Nyt ei olla seikkailemassa, vaan nauttimassa merestä. A – Stockhamn, ei jatkoon.

 B  Trälan on todella houkutteleva. Se on kivinen luoto keskellä ei mitään. Trälan on meidän molempien suosikkikohde. Se on avomeren reunalla ja luonnon armoilla kaikista ilmansuunnista. Tulevan viikon sääennuste kannustaa hylkäämään Trälanin saman tien.

Vaikka pääsisimme sinne, olisi vähänkin kovemmalla tuulella tekemätön paikka päästä sieltä pois. Joskus, kun on enemmän aikaa odotella suotuisia tuulia, niin tuonne pitää mennä kokeilemaan, pysyykö teltta kalliolla, kun Itämeri puhaltaa. Tähän jäi syyhy.  Silti, B – Trälan, ei jatkoon. 

 C  reilun kokoinen Bärsskär vaikuttaa houkuttelevalta. Sokkeloinen, suojaisten salmien ympäröimä saari ja avomerimaisema Örön suuntaan. Sieltä on vajaan kilometrin levyisen selän ylitys Vänöseen. Saari on asumaton, eikä ole kuulu kansallispuistoon. Ilmakuvista näkyy metsää ja normikartasta näkyy valkoisia, matalia rantoja rantautumiseen. C – Bärsskär, jatkoon.

 D  Stubbo Bärsskär on Iltasanomien uutisen mukaan Marimekon omistajan, Mika Ihamuotilan lahjoittama saari Itämeritietouden levittämiseen. Siellä voi kaksi ihmistä majoittua Nolla-mökissä. Vieraiksi toivotaan lehtimiehiä tai influencereita. Minä täytän täpärästi kriteerit. Tällä aikataululla vierailu tänne tuskin ratkeaa. Panen korvan taa. D - Stubbo Bärsskär, jatkoon tulevaisuudessa.

 C  Bärsskär on kohteemme.

 

 

Tarkoitus on jättää auto Kasnäsiin ja nostaa kanootit ja retkivarusteet Vänön lauttaan. Sitten minuun iskee laiskuus. Omat tavarat ovat sikin sokin autossa, niitä pitäisi levitellä Kasnäsin rannassa ja nyytittää kassit ja säkit merikuljetusta kestäväksi kokonaisuudeksi.

Menen yhteysaluksen, Stellan luo ja jututan nuorta kansimiestä. Kysyn, kun kippari herää, sanoo kansimies. Nuori poika, joka voisi olla Gustaf Ericssonin purjelaivan kansimies. Hänestä paistoi ylpeys olla aluksella töissä ja samalla näkyi kunnioitus ylempiä kohtaan. Kenenkään hytin ovea hän ei menisi kolkuttelemaan yhden helsinkiläisen melojan kysymyksen vuoksi. 

Tuntia ennen laivan lähtöä alkaa miehistöä liikuskella laivassa. Saan luvan ottaa auton mukaan lautalle. Kansimiehen koko olemus näyttää, että hän hoiti asian hienosti. Olen samaa mieltä.

Kun auto on Vänössä, Voimme pakata kanootit kaikessa rauhassa eikä meidän edes tarvitse ottaa mukaan koko viikon tarpeita. Tulemme joka tapauksessa Vänösen tankkaamaan, jos ei muuta niin makeaa vettä.

Auto jää Vänön sataman yläpuolelle katselemaan merta. Avaimen vien Vänön sydämeen, rantakaupparavintola Strandhuggetiin. Avain jää tänne, jos autoa pitää siirtää esimerkiksi lääkärihelikopterin tieltä sivummalle.

Foto Timo Kivelä

Sokkeloinen saaristo vie meidät pienelle retkelle, siis eksymme. Kierrämme Brässkärin vastapäivään ja lopulta osumme houkuttelevaan leirirantaan. 

Vastassa on pehmeä kaislikko, johon on hyvä rantautua kanooteilla. Tasaisella kalliolla on mukava oleskella ja pitää leirikeittiötä.  Ylempänä männikössä sammal on pehmeää patjaksi ja metsä suojaa telttoja aamuauringolta ja liian aikaiselta herätykseltä.

Viritämme runsaan leirimme tarpin suojaan. Ylempänä metsässä, pehmeässä sammalikossa odottavat hyvän unen telttamme. Aamulla voimme lähteä melomaan, mutta emme jatka matkaa.

Foto Timo Kivelä

Tuotesijoittelua: kolmijalkainen WalkStool kesti retkilläni yli 20 vuotta, mutta tuli keväällä tiensä päähän. Löysin Welhonpesästä vähän reteemmän Helinox -tuolin. Kaupassa se näytti heppoiselta, mutta on tukeva ja hyvä istua sekä nojatuolina, että eteenpäin nojaten.

Foto Timo Kivelä

Minulla on mukana lehtiö ja tusseja. Veistelen kuivista kaisloista ruokokyniä, joilla piirtelen. Taidot ovat vähän ruosteessa, mutta suhtaudun zeniläisesti. Aina voin kirjoittaa ruokokynällä haikun tai vain tuijotella merelle. Otin kiikaritkin mukaan pitkästä aikaa.

Timolla on repussa runoutta ja vähän tiukempaa runoutta.

Kiireettömät aamut teltassa ovat ihan omanlaisensa nautinto. Aamuaurinko on sen verran tarkka, että osuu telttaan. Wechsel Forum -telttaani saan helposti tehokkaan, viilentävän läpivedon. Naapuriteltasta kuuluu Timon kuorsaus. Voin hyvin kääntää kylkeä ja jatkaa unia.

Olen sää-addikti. Kun aloitin liikkumisen merillä 80-luvulla, säätiedotus merenkulkijoille tuli muutaman kerran päivässä. Säätiedotusten lisäksi katselin taivaalle ja seurasin ilmapuntarin liikkeitä.

Nykyään minusta tuntuu välillä siltä, että ulkona ei sada, ellen näe sadetta kännykältä säätutkasta.

Katselen ennusteita, mutta tärkeimpänä pidän reaaliaikaista säätietoa. 

Ilmatieteenlaitoksen Merisää-kartta antaa hyvän kokonaiskuvan reaaliaikaisista tuulitiedoista. Sivua saa vähän ensin hakea, mutta siitä voi tehdä suoran linkin kännykkään. [>>> Merisää] 

Toiseksi suosituin tietolähde ennusteisiin on Windfinder -appsi. Lunastin siitä maksullisen version. Lisäksi olen jo pidempään käyttänyt Windy –appsia. Sieltä saa hyvän käsityksen matalapaineiden liikkeistä ilmanpaine-isobaari-viivojen animaationa. Bonuksena on yhden näppäimen takana sade/ukkostutkakuva.

Kaikki tämä tekniikka kuluttaa virtaa. Minulla on useampi virtapankki ja sarjaan kytkettynä kaksi GoalZero -aurinkokennoa. Kenno on jo muutaman vuoden vanha, eikä ole koskaan oikein vakuuttanut minua. Päivä pilvipoutaisessa valossa lataa akkuun vähän enemmän kuin puhelin kuluttaa vuorokaudessa. Kenno lataa saman merkkistä 19 000 mAh akkua, joten kuvion pitäisi pelata yhteen.

Viikkoa lyhyemmillä retkillä virtapankit riittävät, ne ovat nykyään halpoja ja tehokkaita. Kylmään aikaan otan akun sisälle makuupussiin. 

Tällä alueella ei ole virallisia väyliä eikä merimerkkejä. Luotojen välissä eksyy helposti. Navigointia helpottaa Maastokartat –appsin reitin nauhoitus (maksullinen ominaisuus) ja tietysti marssikompassi.  
 
 A  Kun lähden ylittämään selkää noin-kompassin suuntaan, niin jo viiden minuutin melonnan jälkeen voin katsoa kartalta piirtyykö reitti toivottuun suuntaan.
 B  Apsi nauhoittaa reittiä ja merkkaa sen kilometrin pätkiin. On muitakin nauhoittavia ohjelmia, mutta minä olen tottunut tähän. Sportracker on minulla myös käytössä. Lähinnä kirjaamassa melottuja matkoja. Karttaselain ja Retkipaikka näyttää leiri- ym -tietoja. 
 

Kevyttuulisena päivänä on hienoa meloa Itämeren reunalla. Meren pinta näyttää kirkkaalta ja sileältä, mutta iso meri huokailee, vanha maininki nostaa kanoottia majesteetillisesti ylös ja alas. 

Suojaisat kapeikot saarien ja luotojen välissä rytmittävät selkiä. Melon mielelläni ihan rantaa seuraten. 

Foto Timo Kivelä

Yhden leirin taktiikan etuja: tyhjällä kanootilla on kevyt kulkea selkien yli ja voin koluta saarien välisiä kapeikkoja. Illaksi pääsen takaisin kotisaaren valmiiseen leiriin.

Lainaan Stora Buskärin puuttoman rannan grillistä muutaman irtotiilen kanoottini ankkuriksi. Olen itse solminut tämän musta-keltaisen keula- ja peränarun. Se on hyvin monikäyttöinen lenkkiketju. Sen avulla pystyn tarvittaessa kiipeämään takaisin kanoottiin, jos sattuisin lipsahtamaan nurin. Sillä on nimikin: Henkiriepu.

Tämä Stora Buskärin lampi voisi yhtä hyvin olla Balin viidakossa. 

Stora Buskär viheriöi ja naapurisaaret kukkivat kalliota. Olemme Timon kanssa ainoat vieraat tälläkin saarella. Jos tuon veden häivyttäisi, voisimme olla kesäisessä tunturi-Lapissa. Paitsi ettei ole räkkää. Ainoat lentävät ovat lokkeja ja joku satunnainen merikotka.

Timo kävi useamman kerran uimassa. Minä olen vesipeto vain veden pinnan yläpuolella. Timo myös snorklasi. Olin todella hermostunut. Kuulun siihen ikäpolveen, että jos merellä ihminen on vedessä, niin moni asia on mennyt pieleen. Ilman happea loppuelämä on hyvin lyhyt. Minusta ei ole sukeltajaksi.

Ei seutu ihan yksinäistä ole. Rouva on menossa Vänön kaupalle asioilleen. Veneestä näkee, että sillä voi käydä kaupassa, vaikka meri möyryäisi. Ja villapaita veneilyliivinä.  Saaristolaisten vanha tapa, kun meri alkaa olla kalastajaa voimakkaampi, on sitoa itsensä kiinni veneeseen. Näin ruumis löytyy ja päätyy maalliseen hautaan.

Naapurisaaressa Jurmossa oli pahin uhkaus vihamiehelle: Kun kuolet ja sinut haudataan, tulen ja kaivan sinut ylös ja heitän ruumiisi mereen.

 

Kotirannassamme riittää kiireettömälle katseltavaa ja kuvattavaa. Ilta-auringossa kimaltelevat Örön linjataulut. Kevyellä tuulella olisi voinut tehdä päiväretken Örön saarelle. 

Kauempana rannasta näkyy tummansininen meri. Saaren takaa puhaltaa navakasti. Tuulen suojassa on miellyttävää viettää rauhallista iltaa. Hämärän laskeutuminen ja luonnon kuuntelu, tapahtumia kerrakseen. 

Voin vaikka kuvata täyden kuun kuvaajaa. Illassa on aikaa ajatella ja haaveilla, kun ei tarvitse suunnitella aamun herätystä, leirin purkua, pakkaamista ja matkaan lähtöä.



Klikkaa kuvaa tai tekstilinkkiä

Pääset blogijuttuun, jossa
kerron, kuinka 
Vänö johdatti minut
vetypallon haaksirikkoon vuonna 1893.
  
Vänön saaressa linkki >>>


Off-Road -melonnan äänenkannattaja.

2017/09/18

Northstar kanootit munaskuita myöten.

Northstar fleet at lake Tuusula. Photo Timo Ripatti / Leuku.fi

Tämä on vähän pitkä juttu, mutta tarinaa nyt vaan tuli niin paljon. Pahoittelut ja kärsivällisyyttä. 

Tapasin Northstar kanoottien pomomiehen Bear Paulsenin Tuusulanjärvellä, kun Welho toi kokeiltavaksi heillä kaupan olevat Northstar -kanootit. Minulla on ollut useita Northstarin - entisen Bellin kanootteja. Olen ollut niihin tyytväinen ja siksi tein tämän kirjoituksen. 
Bear kertoi Northstar –kanoottien suunnittelusta ja valmistamisesta. Kanootista tehdään ensin rimakanootti, jota koemelotaan ja kehitetään edelleen, kunnes se on hyvä ja siitä tehdään muotti. Northstarin tarkoitus ei ole valmistaa kanootteja joka lähtöön. Suuren valikoiman pitäminen tarjolla ei niinkään rasita valmistajaa, mutta se on jälleenmyyjille hankalaa.
”Pyrimme tekemään kanootteja eri käyttäjäryhmille. Valmistamme sileän veden kanooteista koskikelpoisiin kanootteihin.” Sen lisäksi samaa mallia valmistetaan useammasta eri materiaalista.
Materiaalit vaikuttavat kanootin painoon ja kestävyyteen. Esimerkiksi joissain malleissa käytetään joustavaa hartsia, joka lisää kanootin iskunkestävyyttä. Mutta silloin ei voida käyttää pinnoitteessa värillisiä topcoat -materiaaleja, koska ne ovat yleensä kovia ja siksi hauraita. Tietysti, vaikka topcoat -pinnoite murtuisi, kanootti ei ala vuotaa, vaan haitta on lähinnä kosmeettinen. 
Amerikkalainen kanootinsuunnittelja David Yost on suunnitellut useita kanootteja Northstarin pomolle, Ted Bellille. Moni Entisen Bellin ja nykyisen Northstarin kanootti on alun perin hänen käsialaansa. David Yost tekee helppokäyttöisiä ja kevytkulkuisia kanootteja. Northstar taas tekee niitä keveistä ja jäykistä materiaaleista, jotka korostavat suunnittelijan tavoitteita.
Moni arkailee hankkia kuitukanoottia. Meloja arastelee sen naarmuuntumista ja pelkää, että se voi mennä kivisissä koskissa rikki. Nykyiset kuidut ja hartsit ovat sitä luokkaa, että kuitukanootti kestää jokiretkillä vuosia. Samoin nykymateriaaleissa on hyvä UV-suoja. Kanootit eivät enää haperru auringossa niin kuin ennen.
Tutkin tätä artikkelia varten ne Northstarin kanootit, joita on tällä hetkellä Welhonpesältä saatavana. Olen omistanut ja melonut melkein jokaista noista kanooteista tai ainakin niiden esikuvia Bell-merkin ajoilta. Joitain malleja on tullut melottua useampi tuhat kilometriä. Joukossa on minulle muutama tuntematon kanootti, mutta olen kerännyt niistä kokemuksia suomalaisilta melojilta.
Käsittelen ensin solokanootit pienimmästä suurimpaan ja sitten samalla kaavalla kaksikot.

Tässä Northstar solo-kanootit.Kanoottien koko on suhteessa toisiinsa.






Tässä on taulukko, jossa on solo-kanoottien mitat ja materiaalit vierekkäin. Älä pelästy numeromerta, vähän kun katselet, niin pääset kärryille.
Tästä linkistä pääset Exel-taulukkoon. Link to Exel form.(Offroadpaddler ei vastaa taulukon tietojen paikkansapitävyydestä.
Offroadpaddler assumes no responsibility for any errors that may appear in this document.)
Olen korostanut väripalkein niitä lukuja, joita itse katselen, kun valitsen kanoottia.
Pituus - korostettu keltaisella. Kanootti on aluksena uppoamarunkoinen. Se tarkoittaa sitä, että normaalisti meloessasi kanootti ei lähde liitoon veden päälle. Kanootin huippunopeus on suhteessa sen vesilinjan pituuteen. Normaalissa retkikanootissa vesilinjan pituus ei suoraan lisää nopeutta. Nopeutta lisää, jos meloja jaksaa ylläpitää vesilinjan mukaista huippunopeutta. Solo-kanooteissa retkikanootin käytännöllinen vesilinjan pituus on 13-15 jalkaa ja kanootti on silloin 13,5-16 jalkaa.
Length-width ratio, korostettu sinisellä, on jo mielenkiintoisempi luku kuin pelkkä pituus. Se on kanootin vesilinjan pituuden ja leveyden suhdeluku. Northstar ilmoittaa tämän luvun jokaisen kanootin kohdalla.
Oma mieltymykseni on kanootti, jonka LW-luku on lähellä seitsemää. Jos luku menee paljon yli 7, on kanootti lähinnä nopea ja korostetun suuntavakaa. Sellainen kanootti vaatii jo hyvää tekniikkaa, jos haluaa pyöritellä sitä ketterästi. Toisaalta suuntavakaa kanootti voi oikutella navakassa tuulessa ja isossa myötäaallokossa. Yleensä minun kanoottini ovat olleet 7,5 – 6,4 välillä.
Rocker, kölin päiden kaareutuma suorasta viivasta, korostettu vihreällä. Jos luvut ovat yhtä suuret, on kanootin runko symmetrinen. Yleensä virtaavan veden kanooteissa rockeri on sama molemmissa päissä. Karkeasti voisi sanoa, että mitä suurempi rockeri, sitä ketterämpi kanootti. Pieni rockeri kertoo taas suuntavakavuudesta. Tuumissa 2,5 keulassa ja 1,5 perässä on minun makuuni.
Kuuden tuuman vapaalaita, korostettu violetilla, on vanhaa perua oleva mitta. Kultaryntäyksen aikoihin Kanadan viranomaiset keksivät yksinkertaisen tavan arvioida, onko kanootti tai vene riittävän merikelpoinen kullankaivajan tavaroiden kuljettamiseen. Jos kanootin partaat täydessä lastissa olivat kuusi tuumaa, 15 senttiä veden pinnan yläpuolella, kanootilla sai lähteä matkaan. Silti moni prospectori hukkui näin kuormatun kanootin kaatuessa koskessa.
Kanootin valmistajat ilmoittavat optimikuorman, jota kanootille suositellaan, korostettu harmaalla. Kanootti melojineen ja tavaroineen käyttäytyy parhaiten, kun kuorma on valmistajan ilmoittamien painorajojen välillä.
Näistä kuvista ei näy yhtä minun mielestä oleellista seikkaa, kanootin pohjan muotoa. Pohjan muoto vaikuttaa suuresti siihen, miltä kanootti tuntuu, kun meloja istuu kanoottiin. Tasapohjainen kanootti tuntuu tukevalta, v-pohjainen ja u-pohjainen tuntuvat kiikkerämmiltä.
Osalle kanootin muotoja on historialliset perusteet: kun kanootteja tehtiin puukaarin, muodon piti olla sellainen, että puiset kaaret siihen taipuvat. Kun kanootteja alettin tehdä muovista, tasapohja jäi löysäksi, syntyi englanninkielinen water-canning ilmiö: kanootin pohja aaltoilee ylös alas veden paineen muutosten mukaan. Water-canning hidasti kanootinliukumista ja pohjia jäykistettiin valamalla kölin kohdalle sisä- tai ulkopuolelle erilaisia harjanteita.
Tätä ratkaisua myytin ostajalle ajatuksella, että köli tekee kanootista suuntavakaan. Hienovaraisempi muotojäykkyys saatiin aikaiseksi muotoilemalla kanoottiin loiva v-pohja. Nykykuiduilla saadaan pohja jäykäksi vaikuttamatta haitallisesti kanootin pohjan muotoon.
Uutuus muotoilussa on myös vesirajan yläpuolelle tuleva pullistuma, joka taas suppenee niin, että partaan kohdalla kanootti on taas kapea. Tämä muoto lisää kanoottiin tilavuutta, tukevuutta aallokossa tai kallistuksissa. Kitkaa aiheuttava märkäpinta pysyy silti pienenä. Sisään vedetty parras helpottaa melontaa, mela pysyy lähempänä melojaa ja kanootin kölilinjaa.

  Northwind ADK Solo

Tämä pieni ja kevyt kanootti sopii iltamelontoihin ja erilaisten melatekniikoiden harjoitteluun. Kanoottia on kevyt käsitellä sekä maissa että vesillä. Kuormaa mahtuu lyhyille, viikonlopun retkille. Kanootti on alun perin suunniteltu melottavaksi kajakkimelalla kanootin pohjalla istuen. Tämä on kokeneen melojan isompien kanoottien rinnalle playboat tai sitten mökkikanootti lapsille. Osaavissa käsissä ADK toimii jopa 2-luokan koskissa.

  Northwind Trillium

Trillium on jo sopivan kokoinen retkikanootti, joka kantaa hyvin retkivarusteet. L/W –luku 7 lupaa hyvää marssivauhtia. Perän 1,5 tuuman rockeri taas tekee kanootista suuntavakaan marssivauhdissa. Pyöreä keulan 2,5 tuuman rockeri helpottaa kanootin hallintaa ja kääntymistä. Trilliumilla voi koluta jo kohtalaisia koskia. Kivisille retkille suosittelen IPX-materiaalia, se on Northstarin yksikkökanooteissa nimenomaan iskuja kestävä materiaali.
Meloin Trilliumilla Virossa sadan kilometrin Vöhandumaratoniin ja Trillium selvisi retkestä ongelmitta ja sitä oli kevyt meloa.

 Northwind Phoenix

Phoenix on koskisille jokiretkille suunniteltu kanootti. Sen symmetrinen kölilinja lisää ketteryyttä retkilastissakin. Korkeat partaat tekevät kanootista kuivan aallokossa. Toisaalta pitää muistaa, että ketteryys on pois suuntavakavuudesta, kanoottia pitää osata meloa, niin se kulkee oikuttelematta suoraan. Koskessa korkeat partaat ovat etu, mutta avovesillä ne lisäävät vastatuulessa jarruttavaa tuulipintaa.

 Northwind Solo

Solo on vanhan Bell Merlin II -kanootin perillinen. Hyväkulkuinen ja tilava retkikanootti, jolla ylittää isot selät ja voi tarvittaessa mennä 2 -luokan koskiin. Solo on tavallaan Trilliumin iso veli. Se sopii isokokoiselle melojalle, jolla on vielä muskelia pitää Solo vauhdissa. Marssivauhti syntyy kevyesti. Olen Solollakin melonut Vöhandumaratonin. Toimi hyvin ja kulki hyvää marssivauhtia kevyesti.

Northwind Magic 

Magic lähenee L/W-luvulla 7,5 jo kilpurikanoottia. Se on silti tukeva ja sopii hyvin pitkillekin retkille. Kanootti on suuntavakaa ja sekä marssivauhti että huippunopeus ovat tämän Northstar perheen solojen huippua. Suora köli tekee kanootista jäykän, mutta kun sitä kallistaa reippaasti, niin Magic kääntyy ketterästi.

Tässä Northstar kaksikot ja isommat kanootit.Kanoottien koko on suhteessa toisiinsa.


Kaksikot ja isommat kanootit taulukossa. 

Tästä linkistä pääset Exel-taulukkoon. Link to Exel sheet.
(Offroadpaddler ei vastaa taulukon tietojen paikkansapitävyydestä.
Offroadpaddler assumes no responsibility for any errors that may appear in this document.)


Northwind 16

Hyvätapainen peruskaksikko. Pariskunnan tai kahden normaalipainoisen melojan retkikanootti. Merikelpoinen ja kantaa pariskunnan tavaroineen. Kevyt käsitellä maissa ja kulkee hyvin vesillä. Se on omiaan järville, meren saaaristoon ja virtaan ilman kakkosen koskia.

Polaris

Tämän kanootin edeltäjällä meloin yksin Suomen rannikon. Polaris on merikelpoinen retkikanootti. Sitä voi meloa yksinkin, mutta tämä sopii hyvin pariskunnalle tai aikuinen-lapsi –retkeilyyn. Kanootti kulkee kevyesti ja on hyvin perämelojan hallittavissa. Tuulipintaa on vähemmän kuin muissa Northstarin kaksikoissa.

Seliga

Perinteinen prospector –tyyppinen peruskanootti. Ketterä retkikanootti virtaavaan veteen ja retkille, jossa matkalla on kakkosen koskia. Runko on tilava ja jaksaa kantaa reilusti varusteita. Se on ketterä kuormattunakin.

Northwind 17

Hyväkulkuinen retkikaksikko kahdelle isokokoiselle melojalle tai esimerkiksi pariskunnalle, jolla on lapsi tai koira matkassa. Kun pituus lisääntyy yhdellä jalalla, 30 cm, vaikuttaa se paljon kanootinj tilavuuteen. Merikelpoisuus lisääntyy ja silti sillä saa pidettyä hyvää matkavauhtia.
Kuvan penkkien määrä voi vaihdella.

Northwind 18

Minun makuuni retkikanootin pitää olla vähintään 18 jalkaa pitkä. Silloin kanootissa on voimaa ja merikelpoisuutta ylittää isoja selkiä. Tavaraa mahtuu mukaan pidemmällekin retkelle. Silti Northstar 18 on valmistusmateriaalista riippumatta kevyt käsitellä maissa ja tarvittaessa yksi meloja kantaa sen järveltä toiselle tai pahan kosken ohi. Erämeininkiä. 
Kuvan penkkien määrä voi vaihdella.

Northwind 20

Tämä on jo pieni laiva. Mukaan mahtuu helposti kaksi aikuista, kaksi lasta ja koira. Ja koko porukan retkivarusteet. Silti kanootti on kevyt meloa ja kevyt käsitellä maissa. 18 –jalkaiseen sisarkanoottiin verrattuna tässä kakskymppisessä on sama tuulipinta ja muut mitat, lukuun ottamatta pituutta.
Northstarin kanooteista mielipide yhdellä sanalla: keveys. Kaikki nämä kanootti ovat keveitä käsitellä ja meloa sekä silti lujia.

Off-Road -melonnan äänenkannattaja.

2017/09/09

Avoin kutsu melojille tapaamaan Bear Poulsen Tuusulanjärvellä 15.9.klo 16-


Bear Paulsen Tuusulanjärvellä 
perjantaina15.9. klo 16 eteenpäin.

Olemme varanneet Tuusulanjärvellä rantasaunan
tukikohdaksi ensi perjantaiksi.
15.9. klo 16 eteenpäin.

Welhonpesä tuo Northstar-kanoootteja koemelontaan.
Voit tulla kokeilemaan Northstar -kanootteja ja kuulemaan Bear Paulsenia
jo klo 16 alkaen Keudan saunarantaan. 
Sauna lämpiää illemmalla.

Ilmoittaudu joko Welhonpesään Ari Holmille [info(at)welhonpesa.fi] tai
Off Road Paddlerille [3.14.(at)iki.fi] Saunaan mahtuu 20 ensimmäistä
rannalle ja kokeilemaan enemmän. Eikä maksa mitään.

Tervetuloa!

Ajo-ohje tässä:






Off-Road -melonnan äänenkannattaja.

2017/07/31

Avoin kutsu tapaamaan Kanoottiguru Bear Paulsen Tuusulanjärvellä 14.9.klo 16:00 eteenpäin.


Bear Paulsen (vas) ja Ted Bell.

Bear Paulsen tulee Suomeen syyskuussa

Bear Paulsen on Bell-kanoottien valmistuksen jatkajan Northstar Canoesin pomomiehiä. Northstar on Yhdysvaltojen suurin soolokanoottien valmistaja. Sen myynnistä 40 % on soolokanootteja. Suomi ja Welhonpesä on kaukaisin kumppani.
Paulsen on sekä meloja että vaeltaja. Hän on tehnyt pitkiä melontaretkiä Kanadassa ja Yhdysvalloissa mm. kuuluisalla Boundary Waters –alueella, joka muistuttaa meidän Järvi-Suomea.
Hän on täällä 15.-17. syyskuuta. Järjestämme muutaman tapaamisen suomalaisten melojien kanssa pääkaupunkiseudulla. Lisäksi Paulsen on lauantaina 16.9. tavattavissa Welhonpesän myymälässä Klaukkalassa.
Off Road Paddler on melonut saman joen kuin Bear Paulsen, Snake Riverin Yukonissa. Bear oli siellä kumppaninsa Clairen kanssa. He meloivat ja tekivät pitkän vaelluksen Snakeriverin Mount McDonald -vuoristossa.
Off Road Paddlerilla on ollut seuraavat Bellin/Northstarin kanootit:
Bell Wildfire (Yellowstone), C1 Rx
Bell Merlin II, C1 kevlar
Bell Magic, C1, Kevlar
Bell Morningstar C2/modifioitu C1 kevlar
- tällä meloin Suomen rannikon Sinivalkonauhan
Bell Prospector
Bell Northwoods, C2 kevlar
Bell Prodigy X, C1 Rx
Northstar Solo


Ja jos jotain haikailen, niin kevään uutuutta Trilliumia.
Meloin sillä tänä kevään Vöhandumaratonin. Taisi olla kevein Vöhanduni.

Olet tervetullut tapaamaan Bear Paulsenin.
(tapaamispaikat ja ajat tarkentuvat myöhemmin, kun tiedämme,
paljonko on tulijoita. Tilaisuus on ilman muuta maksuton.)

Voit kommentoida tuohon alle tai ilmoittautua Facbookin >>>kautta
Tässä tuore esittelyvideo, jossa Bear Paulsen kertoo Northstar –kanooteista.


Off-Road -melonnan äänenkannattaja.